Arvostelu sisältää SPOILEREITA.
Carter ’Doc’ McCoy (Alec Baldwin) on kova ammattirikollinen ja vaimo Carol (Kim Basinger) on täysimittaisena apuna työssä. Keikka menee hyvin, mutta jälkirytinässä Doc jää kiinni ja vankilaan. Isoroisto Jack Benyon (James Woods) järjestää Docin ulos vankilasta ja haluaa tämän olevan osa ryöstötiimiä, mikä koostuu Docista, Carolista, Frank Hansenistä (Philip Seymour Hoffman) ja Docin vanhasta tutusta, Rudy Traviksesta (Michael Madsen). Taas menee ryöstö hyvin, joskin ruumiita tulee odotettua enemmän ja kaiken rytinän lopputuloksena Doc ja Carol ovat pakomatkalla ja heidän perässä on paitsi rampautunut Rudy, myös Benyonin rahanahneet kumppanit joita johtaa em. ruumiin apuri Jim Deer (David Morse). Rudyn panttivankeina on tyhjäpäinen Fran Carvey (Jennifer Tilly) ja tämän aviomies Harold (James Stephens). Lopussa seuraa verilöyly onnellisella lopulla jonka toimittaa leppoisa cowboy Slim (Richard Farnsworth).
Sam Peckinpah ohjasi 1970-luvun alussa suoran sovituksen Jim Thompsonin romaanista. Sovituksesta silloin vastannut Walter Hill kirjoitti uusintaversion käsikirjoituksen myös ja kokonaisuus on täysiverinen toimintapläjäys. Mukana on pyssynpauketta, kaahailua ja toimiva konnakopla rooleja tekemässä.
Alec Baldwinin ja Kim Basingerin yhteiskemia on säkenöivän tehokasta ja illuusio avioparista on täydellinen, joskaan ei illuusio. Yhteistyö sujuu siis loistavasti ja Hill on kirjoittanut hahmot huomattavasti rosoisemmiksi ja karkeammiksi.
Michael Madsenin rosoääni on toimiva Rudylle ja torakan itsepintaisuudella jatkava Rudy ei ollenkaan petä. Lisäbonuksena voi sanoa että Hill on syventänyt Docin ja Rudyn välistä suhdetta antaen henkilökohtaista lisäytyä toimintaan ja hyvin kätensä telonutkin pystyy tappelemaan. James Woods kierona Benyonina on melkoisen lyhyt, mutta niljainen rooli ja sama pätee David Morseen, joskin jälkimmäisestä tuodaan esille myös se että hän on sadisti. Jennifer Tilly lyhyesti sanoen tyhmääkin tyhmempänä Franina on erinomaisen typerä suttura ja sopii luonnollisesti yrmyyn kokonaisuuteen.
Täyttä toimintaa. Käsikirjoitus toimii, näyttelijäkaarti osaa työnsä ja ohjauksessa ei ole mitään pahaa heikkoutta. Mestariteos kyseessä ei ole, mutta ei Bloody Samkaan sellaista tästä tarinasta saanut aikaan.
