Daniel Oceanin (George Clooney) rosvojoukkiosta kertova elokuvasarja venyi sitten kolmanteen(toista) osaansa, monien muiden elokuvien tapaan juuri kesällä 2007. Yksi kysymys hakkasi takaraivossa salin pimentyessä. Onnistuuko edellisosan suvannosta nouseminen? Kyllä vain! Soderbergh on saanut käsikirjoittajien kanssa asiat tärkeysjärjestykseen: ensin viihdyttävyys, sitten raha-asiat.
Omahyväinen kasino- ja hotellipamppu Willie Bank (Al Pacino) aiheuttaa Reubenille (Elliot Gould) nuljaskamaisella tempulla sydäninfarktin, ja Reuben joutuu sairaalaan. Daniel Ocean kokoaa ryhmänsä kostoa varten. Tess ja Isabel tosin eivät mukaan lähteneet, kyseessä ei ole heidän taistelunsa. Julia Roberts ja Catherine Zeta-Jones siis jättivät pelikentän miehille kieltäytyessään jatko-osasta. Pakollinen naiskortti hoidettiin Ellen Barkinilla.
Näin nimekkään kaartin läsnä ollessa pitää ihan väkisinkin aloittaa näyttelijäsuorituksista. George Clooney, Brad Pitt ja osittain myös Matt Damon luottavat karismoihinsa, ja erityisesti Clooney tekee yhden ilmeen esiintymisen. Kannattaakin keskittyä Al Pacinoon ja sivurooleihin. Pacino aivan loistaa häikäilemättömänä egoistina, joka paasaa saavutuksistaan lähes jokaiselle vastaantulijalle. Sivurooleissa hommansa hoitavat Don Cheadle, Bernie Mac sekä kaikkialla hervottoman hauskan show’n pystyyn vetävät Malloyn veljekset Turk (Scott Caan) ja Virgil (Casey Affleck). Tämän leffan voisi katsoa pelkästään heidän vuokseen!
Näyttelijäntöistä nauttiminen onnistuu, sillä edellisosassa kadonnut veijarimaisuus palaa jälleen filmikelalle. Huumoria on ripoteltu matkan varrelle sopivasti eikä sitä paljoa tarvitakaan: jo yksittäinen vitsi saa koko teatterin raikumaan. Kun ykkösosasta jäi mieleen ovela keikka ja kakkosesta Bruce Willis, niin tästä elokuvasta muistuu jälkikäteen mieleen pirullisen hauska huumori.
Mutta: kun kakkososan epäselkeyttä kritisoitiin suunnilleen jokaisessa sinisellä planeetalla ilmestyneessä leffa-arvostelussa, päätti Soderbergh tässä tapauksessa pelata varman päälle. Keikan käänteet selitetään niin varman päälle alleviivaten, että tarina muuttuu paikoittain tylsäksi, jopa ennalta-arvattavaksi. Viihteellisesti leffa on huipputasoa, mutta katsojalta se ei vaadi kummempaa aivotyötä.
Tällä reseptillä tehtyjä elokuvia katsoisi aimo tukun. Leffaa ei tarvitse tosin rynnätä ostamaan heti DVD:n ilmestymispäivänä, peräkkäisiä katsomiskertoja tarina kun ei kestäisi millään. Tässä voikin nähdä suurimman eron ykkös- ja kolmososan välillä.
Mutta jatkuuko veijarivarkaiden tarina vielä? Toivottavasti.
nimimerkki: Allekirjoittanut
