Amerikassa kesäisin lapset laitetaan aina kesäleireille pois vanhempien jaloista. Tätä asiaa on kuvattu monissa elokuvissa huumorin keinoin. Olemme nähneet monia tusinapläjäyksiä, joissa kakarat ovat häröilleet kesäleiritunnelmissa. Lajityypin ehdottomasti paras on sen aloittaja, Jurtit, jonka suosion ansiosta se sai useita jatkiksia ja onnettomia jäljittelijöitä.
Mitään kunnollista juonta tästä on tuhra etsiä. Skidit menevät kesäleirille, kun kesä alkaa. Leirin kiimaiset ja nuoret valvojat viettävät hauskaa päävalvoja Tripperin (loistava Bill Murray) johdolla. Johtaja Morty (tai leiriläisten kutsuman mukaan Mickey) ei pysty pitämään kuria yllä ja aamuisin hän heräilee aivan jostain muusta paikasta kuin mihin hän muisti nukahtaneensa. Pojilla hyrräävät hormoonit, mutta tytöt ovat vielä enemmän murrosiän tunteiden vallassa. Kaikki huipentuu, kun kilpaileva leiri pitäisi piestä joka vuosi pidettävissä leiriolympialaisissa.
Tunnelma on rento ja hauska. Vaikka vitsiä ei väännetä joka hetki, niin katsojalla on silti koko ajan hymy huulilla. Bill Murrayn rento olemus ja tunteella vedetty esitys varastaa show’n, vaikka muut tuntemattomat nassut sopivat hyvin rooleihinsa. Hahmoja ei ole onneksi kirjoitettu niin typerän stereotypisesti kuin monissa muissa tämänlaisissa komedioissa. Vitsit eivät ole niin ilkeitä kuin muissa saman aikakauden teinileffoissa, vaan kokonaisuuden on tarkoitus vain jättää hyvä mieli. Tarkoituksessa onnistutaan.
Jurtit ennusti hyvin tulevan vuosikymmenen tyyliä tehdä komediaa. Tämä hömppäkomedia tarjoaa varmasti nostalgiaa kaikille kesäleirin kokeneille (niin kuin allekirjoittaneelle), ja muille ainakin loistavaa viihdettä.
