Tämä… oli täyttä paskaa. Ja minusta juuri tuohon lauseeseen pitäisi mielipiteeni supistaa tämän elokuvan suhteen, koska mitä tästä voisi oikeastaan kertoa jotta tästä koko arvostelusta saisi älykkään kuuloisen? No ei oikein mitenkään, niin kuraa tämä elokuva on. En itseasiassa tunne ketään (entuudestaan tuttua tai tuntematonta) joka pitäisi tästä elokuvasta. Toivottavasti tekijät ovat sen itsekkin tajunneet ja katsoneet peilikuvajaistaan (mikäli he eivät tajuttuaan tekeleensä hirveyttään ehtineet lusikalla kaivamaan silmiä päästään ja polttamaan ne maan tasaalle).
Viisi teinityttöä (joiden näyttelijöiden nimet eivät ansaitse mainintaa) saavat peräänsä hullun autokuskin (jonka näyttelijän nimeä emme myöskään mainitse samasta syystä), ja sen jälkeen itketään ja huohotetaan tuntitolkulla ja sama kuski kiusaa lisää tyttöjä ja tytöt pakenee ja sitten… hetkinen! Miksi jatkaa tätä yhtään? Tämä ei oikeastaan muutu yhtään ja koko sekavan oloista tarinaa seuratessa ehtii katsoja kuolla vanhuuteen ennen tarinan loppua. Tai sitten juosta pitkin seiniä psykoottisesti nauraen yrittäen taivuttaa päänsä takamustaan kohti voidakseen nuhkia sitä. Jälkimmäinen voi kuulostaa aika varteenotettavammalta reaktiolta.
Ohjaajat/käsikirjoittajat/kuvaajat (joiden nimiä nämä ihmisperseet ansaitsevat vielä vähemmän mainintaa kuin edellämainitut näyttelijät) eivät todellakaan ole tajunneet yhtään mitään. Elokuvan laatu näyttää ihan kännykameralla kuvatulta (vieläpä tosi vanhalla sellaisella) ja suorastaan ”henkeävän” ohjauksen suhteen voi havaita täydellisen väliinpitämättömyyden työhönsä. Entäs sitten nämä musiikkivalinnat?! Voi pyhän Neitsyt Marian ja Jeesus Nasaretilaisen nimeen…!!!
Anteeksi tämän arvostelun huonolaatuisuus, mutta minä en pysty tämän parempaan tämän häväistyksen edessä. Tämän leffan ajatteleminenkin vie tahdonvoiman kokonaan. Tämä limboaa jo niin, että surkeudelle on jo kohta keksittävä ihan uppo-outoja termejä jotta se tekisi oikeutta tälle, jos silloinkaan. Tämän takia pitää kulkea satoja(tuhansia) ulottovuuksia läpi voidakseen ymmärtää tämän läpimädän viemärisuoliston, joka kehtaa olla mukamas jokin kauhuelokuva. Hyi!
Viimeinen neuvoni: älä kato. Ja nyt jos suonette anteeksi, menen ripittäytymään ja anomaan synnille anteeksi siitä että menin hairahtumaan näin.
