Vaikka Alfred Hitchcock ohjasi kuuluimmat teoksensa 50- ja 60-luvulla, oli arvostetun ohjaajan trillerityyli helposti määriteltävissä jo parikymmentä vuotta vanhemmissa brittimaaperällä kuvatuissa elokuvissa. Eikä laadullisestikaan olla kovin montaa askelta perässä – ei ainakaan 39 askeleen vertaa.
Vuonna 1935 valmistunut 39 askelta kertoo agentteja ja murhaepäilyjä pakenevasta Richard Hannaysta (Donat). Kansainväliseksi vakoiluselkkaukseksi kasvavassa seikkailussa sankarittaren roolin sai Madeleine Carroll. Hämmentävää Herra Muistia tulkitsee Wylie Watson.
39 askelta perustuu höllästi John Buchanin tekstiin, mutta parasta osaa tarinassa näyttelee silti juuri sen lisätyistä osasista riskialtein. On nimittäin uhkarohkeata lisätä agenttiseikkailuun ultimaalisen pakolliselta haiskahtava romanssinpoikanen, jossa pääpari jopa pakenee toisiinsa käsiraudoilla kytkettynä. Mutta homma toimii! Carrollin ja Donat-jäppisen välillä säkenöi niin, että muutama myöhempi niin ikään agenttiympäristössä nähty Hitchcock-leffan romanssi kalpenee ja painuu nurkkaan häpeämään.
On Hitchcockin onni, että pääpari pistää asennetta ja kipinöitä peliin, sillä muuten kyseessä olisi kovinkin keskinkertainen agenttijännäri, jonka loppuratkaisu askeltaa onnahdellen. Mutta jopa Hitchcockia muuna kuin ylivoimaisena ohjaajamestarina pitävän on myönnettävä, että tuolla Oscareitta jääneellä herralla oli ikioma tyylinsä tiukasti hallussa.
