Bill (Winter) ja Ted (Reeves) ovat idiootteja. Koulu on toisijainen asia ja bändi ensisijainen vaikkei osata edes soittaa. Koulu kuitenkin saa tarpeekseen ja uhkaus on seuraava: mikäli historian esitelmä ei mene läpi se on fudut ja sekös on kauheaa; sillä jos fudut tulee niin Bill lentää kuin leppäkeihäs kohti sotilaskoulua ja bändille ja ystävyydelle voidaan sanoa hyvästit. Onneksi pojat saapuu pelastamaan tulevaisuudesta mies nimeltä Rufus (Carlin), joka lahjoittaa pojille käyttöönsä aikakoneen. Seikkailu alkakoon!
Ikävä sanoa, mutta Billin ja Tedin uskomaton seikkailu ei ole kovinkaan uskomaton. Elokuva on täynnä typerää huumoria, lapsellisia hokemia ja epäloogisuuksia. Ohjauksen ja käsikirjoituksen taso on naurettava eivätkä Winter ja Reeves (okei onhan se jostain aloitettava) vakuuta rooleissaan ollenkaan. Onneksi sentään muutama irtovitsi ja rouhea soundtrack pehmentävät mahalaskua. Mikä olisikaan hupaisampaa kuin Kenraali Napolen Bonaparte keilaamassa?
Billin ja Tedin uskomaton seikkailu sopii katsottavaksi, mikäli olotila vastaa kaupan vihanneshyllyn sisältöä. Itse asiassa silloin tämä jokinlaisen kultti-statuksen omaava elokuva voi tuntua jopa nerokkaalta. Muistakaa miettiä Keanu Reevesin näyttelijätaitojen kehitystä katsottuanne tämän.
nimimerkki: The_Ripper
