Espoon viimeinen neitsyt. Siinäpä hurja nimi leffalle. Kuulostaa nimittäin joltakin putkimies-Günthereiden voimin vedetyltä ns. eri alan leffalta, mutta ei… kyseessä onkin suomalainen tv-tuotantoa oleva nuoruudenkuvausleffa!
Harmi, että yllätyksellisyys loppuu tähän. Termistä ”suomalainen teinielokuva” tulee ensimmäisenä mieleen Seksi, Sekoilu, Tupakka & Viina. Espoon viimeisen neitsyen matka onnistuu lisäämään tähän listaan vain huumesätkät.
Teinityttöduo Minna & Emman sekopäistä reissua on mainostettu tietynlaisena trippinä nykynuoren raskaaseen maailmaan. Sitä se osaksi on (etenkin hasissätkien kohdalla voidaan puhua tripeistä…): alati aikaisemmaksi laskevan ns. aikuisuuden kynnyksen paineet kyllä ovat ruudulla kipeinä, mutta peittyvät yleiseen sekamelskaan. Paketti ei pysy kasassa lyhyestä kestosta huolimatta. Näyttää pikemminkin siltä, että mukaan on vain ängetty kaikki vastoinkäymiset, mitä teinityttö yltiöpäisen tyhmällä retkellään voi kohdata. Taitaa siellä taustalla hääriä näkymätön varoitteleva sormi, joka alleviivailee tiettyjä vaaroja liiaksikin suuria opetuksia tarjoavan lopun kohdalla.
Espoon viimeinen neitsyt edustaa sellaista perinteikästä ”ihan kiva” –osastoa. Pääosan tyttöduosta ei keksi pahaa sanottavaa, ja tämä teinileffa todella näyttää ja kuulostaa teiniltä, v*ttu-sanoista, festarisekoilusta ja hihityksestä lähtien.
