Tätä pidetään toisena Beckinä (tässä uudemmassa sarjassa), mutta IMDb:n mukaan tämä oli kuvausjärjestyksessä kolmas. No, en tiedä mistä tuo juttu johtuu, vaan keskityn nyt arvostelemaan tämänkertaista Beck-elokuvaa.
Beck (Haber) tutkii tällä kertaa paloitellun naisen murhaa. Naisen mies on haudankaivaja ja erittäin kiinnostunut ikoneista. Salainen palvelu vie jutun pois Beckiltä, mutta eihän se mitään auta. Komisario kumppaneineen jatkaa tietenkin juttua.
Olen nähnyt neljä Beckiä ja tämä on niistä selvästi huonoin. Ohjaaja Pelle Seth nojasi ensimmäisessä osassa tiukkaan ja vahvaan tunnelmaan. Draamapuoleenkin oltiin panostettu kunnolla. Nyt Pelle nojaa ehkä kuitenkin liikaa draamaan ja rikosjuttu jää vähän liikaa taustalle. Draamaa tarjoillaan kun Beckin tytär saa tietää isänsä toisesta lapsesta. Kieltämättä tuo on kiinnostavaa, mutta rikosjuttuun olisi silti voitu panostaa vieläkin enemmän. Pientä paikallaan junnaamistakin on havaittavissa.
Ei tämä mikään ihan huono ole, sillä kyllä tämä ihan viihteenä kelpaa. Haber ja Bersbrandt loistavat taas poliisikaksikkona, josta pitää jo antaa puolikas lisää. Yhtä mielenkiintoinen tämä ei ole kuin ensimmäinen Beck, eikä jaksa pitää katsojaansa otteessa koko ajan. Sethin viimeiseksi Beckiksi tämä jäi, mutta ei hänen tyyliään paljon tulla kaipaamaan.
On valitettavaa tuhria muuten asiansa osaavaa Beck-sarjan mainetta antamalla vain kaksi ja puoli tykinkuulaa, mutta ei mahda mitään ettei kolahtanut täysillä. Seuraava osa Valkeat yöt jo palautti Beckit laatuleffojen maineeseen.
