Irwin Goodman muistetaan Suomessa varmaankin lukuisista hittikappaleista. Mieshän oli kova ottamaan viinaa, ja loppujenlopuksi viina hänet kaatoi. Rentun ruusu kertoo kuka tämä tunnettu Irwin Goodman oli miehiään.
Antti Hammarberg (Suosalo) lähtee ystävänsä Vexi Salmen (Koivula) kanssa Saksaan töihin. Siellä he ryhtyvät musiikin tekemiseen; samoihin aikoihin Antti Hammarbergistä tulee taiteilijanimeltään Irwin Goodman. Pohjamutien kautta Goodman nousee kansan suosioon, ja niittää mainetta kaikkien tuntemana viinapäänä. Viinankäyttö lisääntyykin paljon, joka aiheuttaa sairaskohtauksen Suomen ja Venäjän rajan läheisyydessä. Viipurista Haminaan matkalla ollut Goodman menehtyi, ja vielä tänä päivänäkin hänen kappaleensa soivat radiossa ja saavat suunpielet nousemaan.
Rentun ruusu on todellisia tapahtumia erinomaisesti jäljittelevä, kuolematon kertomus Irwin Goodmanista. Elokuva on hieno ja koskettava kertomus Antti Hammarbergin mutkaisesta tiestä hänen elämässään. Todentuntuisuutta parantaa itse Vexi Salmen rooli kertojana.
Martti Suosalo on täydellinen Irwinin rooliin. Olen jopa kuullut, että kun Suosalolle lainattiin Hammarbergin oikeita vaatteita, ne sopivat täydellisesti hänen yllensä. Ilkka Koivula on myös mahtava Vexi Salmen tulkitsijana. Kaiken kruunaa Esko Nikkari Väiskin roolissa; äijä heittää niin uskottavasti läppää, että en ihmettelisi, jos hänen sukujuurensa johtaisivat oikeaan Väiskiin. Elämänviisauksia elämänviisauksien perään toimii Nikkarin kohdalla.
Elokuvana Rentun ruusu on loistava. Juoni ei lipsahda missään vaiheessa väärään suuntaan, vaan se keskittyy näyttämään mahdollisimman realistista kuvaa Irwin Goodmanista. Erinomaista työtä, ei voi muuta sanoa. Elokuva oli vuoden 2001 katsotuin kotimainen, eikä syyttä.
Pidän paljon Goodmanin musiikista, joten hänen hittibiisien soiminen elokuvan aikana vain paransi nautintoa entisestään. Vaikka Hammarberg oli kova ottamaan viinaa, ainakin elokuvan perusteella hänen suustaan tuli myös viisaitakin lausahduksia. Ei mies tyhmä missään nimessä ollut.
Kokonaisuutena Rentun ruusu on mahtava elokuvakokemus, joka kuuluu ehdottomasti parhaimpiin kotimaisiin pätkiin.
”Ei tippa tapa ja ämpäriin ei huku”, niinhän?
