Lee Holloway (Maggie Gyllenhaal) pääsee pois hoitolaitoksesta. Lakimies E. Edward Grey (James Spader) taas tarvitsee sihteeriä. Lee siis hakee avointa työpaikkaa ja muutamien tapausten perusteella ilmenee että Grey on dominoiva sadisti ja Lee sattumoisin oppii olevansa masokisti, joten siltä osin he täydentävät toisiaan täydellisesti. Kolmantena pyöränä on jokseenkin hupaisa Peter (Jeremy Davies) ja loppu tietysti on onnellinen osapuolien päästessä tasapainoon.
Kun aiheena on lakimiehen ja tämän sihteerin sadomasokistinen suhde ja kun vielä lakimiehen roolia toteuttaa niljaisien komistusten erikoismies James Spader on syytä odottaa varsin kihelmöivää kokonaisuutta missä ihoa ei pelätä näyttää. Lopputuloksen eroottinen vivahde on varsin voimakas, mutta Steven Shainberg pitää ohjauksen hillittynä ja keskittyy pääasiassa päähenkilöidensä harjoittamien leikkien sijasta näiden psykologiseen tilanteeseen ja kääntelee rooleja ympäriinsä. Mukana on myös suorastaan satiirista käsittelyä ihmismielen omituisuuksista.
James Spader toteuttaa roolinsa sadistina lakimiehenä kokeneella varmuudella, mutta tuo myös esille voimakkaan kriisin mihin kiero lakilauri joutuu kohdatessaan henkilön jota hänen vaatimuksensa eivät inhota tai pelota. Jeremy Davies on sivuosassa ja varsin nuuppa boheemista olemuksesta huolimatta ja on siten myös visuaalinen kontrasti Spaderin jännittyneelle olemukselle.
Maggie Gyllenhaalin hiljainen ja vähemmän loistokas olemus on kuitenkin se todellinen voimatekijä tässä romanttisessa komediassa. Psykologisessa mielessä tyhjänä Leellä ei ole ennakkoluuloja ja siten voi täysin ongelmitta alistua hyvinkin mutkikkaisiin leikkeihin. Alistuvalla söpöläisellä on kylläkin rohkeutta kestää rakkauden tuska ja sellaisen tahdon edessä on niljaisenkin lakimiessadistin hyväksyttävä taipumuksensa.
Aihepiiri on mitä yksinkertaisin romanttinen komedia, mutta tapa käsitellä aihetta huomattavasti aikuismaisemmasta näkökulmasta omituisemmilla henkilöhahmoilla ja ajoittain suorastaan satiirisella otteella puhaltaa uutta henkeä kliseiden raiskaamaan genreen. Mukana on ajoittaista tyhjäkäyntiä ja hidastelua, mutta tällaisenaankin kyseessä on erinomaisesti onnistunut romanttinen komedia.
