Adam Sandler on tänäpäivänä jo jonkinlainen nimi komediarintamalla niin jenkkilässä kuin myös täällä kotisuomessa. Äijän nimi vetää porukkaa leffateattereihin ja vuokraamoihin. Ainakin omat kokemukseni hepun leffoista ovat olleet pienoisia pettymyksiä. Pläjäykset ovat poikkeuksetta hiukan idioottimaisia, mutta sellaiseksi ne lienee tarkoitettukin eli oma vika kun näitä katsoo. Varmasti näille hommille löytyy se oma kannattajakaartinsa, joille jutut kolahtaa enemmänkin.
The Wedding Singer poikkeaa hiukan aikaisemmin nähdyistä Sandlerin kuvista. Komiikka on ehkä aavistuksen verran aikuismaisempaa eikä alapää- ja kakkahuumoria pahemmin viljellä. Leffassa on selkeästi ripaus draaman aineksia. Adam Sandler esittää jonkisorttista luuseria kuten yleensäkin. Tällä kertaa heppu on 80-luvulle sijoittuvassa tarinassa ex-semimenestysbändin biisintekijä joka on uraputkessaan päätynyt hoilottamaan ihmisten häihin. Hepun omat ihmissuhteet ovat sotkussa, mutta tämä tapaa tarjoilijan johon rakastuu. Tarjoilija on menossa kelmin kanssa naimisiin ja koukerot sen kun mutkistuvat.
Pläjäys sopii rentoon löhöilyyn, jossa haluaa huvittaa itseään ihmissuhdekoukeroilla ja 80-luvun meiningillä. Huumorileffa-asteikossa homma on keskivertotavaraa, joka ei ainakaan petä jos enempää ei ole vailla. Mukavana piristyksenä nähdään Billy Idolin vierailu omana itsenään loppupuolella.
