Autokauppias Jerry Lundegaard (Macy) on pahoissa veloissa. Hän on pitänyt sen salassa perheeltään ja on suunnitellut taidokkaan rikoksen. Hän palkkaa kaksi rikollista, moottoriturpaisen Carlin (Buscemi) ja uhkaavan Gaear Grimsrudin (Stormare) kidnappaamaan vaimonsa ja varakkaalta appiukolta nyhdetystä rahasta pitää napata iso siivu päältä, maksaa rosvoille ja saada vaimo takaisin. Valitettavasti Murphyn Laki iskee koko voimallaan ja tilanne repeää melkoiseksi ruumisralliksi, missä ei voittajiaa löydetä.
Coen-veljesten Fargo on pirullisen hauska ja samalla pirullisen jännittävä draama epätoivoisesta ihmisestä epätoivoisessa tilanteessa. Koska Jerry ei ole mikään ammattirikollinen, vaan varsin keskiverto mies hänen suunnitelmansa ei ole virheetön, sen toteuttajat ovat taatusti virheellisiä ja suunnitelmaan luonnollisesti iskee myös Murphyn Laki. Käsikirjoitus etenee kevyestä rikoskomediasta kohti synkkiä tasoja ja lopulta katsojalle tehdään selväksi se, että elämässä on muutakin raha. Sitä ei vain ole helppo huomata.
Näyttelijät tekevät erinomaista työtä. Macy on kerrassaan surkea epäonnisena autokauppiaana ja Buscemi on varsin huvittava koko ajan äänessä olevana Carlina. Stormare taas huokuu jotain epämääräistä uhkaa ja puhuu vain muutamia repliikkejä. Frances McDormand rikosta tutkivana poliisina on varsin lämminhenkinen ja tuo ulkopuolisen perspektiivin synkeään tapahtumaketjuun. Lisää yrmeää luonnetta tuo Harve Presnell Jerryn karskina appiukkona, joka tuo oman annoksensa ennestään mutkikkaaseen soppaan.
Coen-veljekset ovat Fargossa käyttäneet kahta päätään hyödyksi ja tulos on viihdyttävä yhdistelmä rankan väkivaltaista rikosdraamaa ja lämmintä perhe-elokuvaa. Ainoana heikkoutena on se, että muutamat kohtaukset tuntuvat irrallisilta kokonaisuuden kannalta, mutta erinomaisen elävät hahmot ja värikäs dialogi luo mukavan elokuvan.
nimimerkki: Jurpo
