Yksin Kotona-leffoja on tehty jo neljä kappaletta, joista kaksi ensimmäistä on ohjannut Chris Columbus (joka on omasta mielestäni jonkinlainen nero, anteeksi vain). Kolmososan olen kerran katsonut, kun TV:stä tuli, ja kun ykkösosa tuli vuokraamossa vastaan, niin mukaanhan se lähti.
Kahdeksanvuotias Kevin McCallister (Macaulay Culkin) ei ole perheensä keskuudessa erityisen suosittu. Tai oikeastaan koko ajan joku on haukkumassa häntä. Kun perhe lähtee jouluksi Pariisiin, he unohtavat kiireessä Kevinin kotiin. Mutta Kevinhän ei tästä masennu. Hän saa nyt syödä mitä haluaa, katsoa TV:stä mitä haluaa, ja muutenkin tehdä mitä huvittaa. Ikävä vain, että taloon aikoo murtautua rosvopari Marv (Daniel Stern) ja Harry (Joe Peschi). Kevin päättää, että täytyy kai sitten hoidella nuo nilkit itse. Asioita häiritsee myös naapurissa asuva lapiomurhaaja.
Kun aloin tätä katsomaan, odotin vain ’’ihan hyvää’’ tai ehkä hieman parempaakin perhekomediaa. Mutta sitä ei tullut. Näin sen sijaan (omasta mielestäni) yhden maailman parhaista komedioista – ainakin niistä mitä olen nähnyt.
Näyttelijäntyö on tosi hyvää. Macaulay Culkin on mahtava Kevininä. Hän on hauska, ja vakuuttava. Myös molemmat rosmot – ei, kun siis rosvot – ovat hyvin näyteltyjä, erityisesti Daniel Stern tekee hyvää työtä, ja Joe Peschikin on hyvä. Myöskin ´´lapiomurhaajan´´ näyttelijä on loistava, joskaan en tiedä, kuka hän on. Kevinin sisarukset ovatkin sitten vähemmän loistavia. Koko lauma vain vääntää naamansa närkästyneeksi kun Kevin tulee lähelle, ja ovat suurin piirtein yhtä mielenkiintoisia kuin puupökkelöt. Tämä on kuitenkin niin pieni seikka, ettei siitä vielä pisteitä lähde, kun muuten näyttelijäntyö (ja koko leffa) on loistava.
Chris Columbuksen ohjaus on parhaasta päästä. Elokuvassa on mukavan jouluinen ja huoleton tunnelma. Koko leffa kulkee hymynvireen kanssa, mutta monessa kohdassa saa nauraa ihan tosissaan. Musiikkikin on ihan hyvää. Siis sanon vielä kerran: ihan mahtava elokuva.
