Ringun katsomisesta on aikaa, mutta sen piinaavaa maailmaa ei hevillä unohda. Nyt tarjoutui tilaisuus tarkistaa kakkososa, joten tuumasta toimeen. Täytyy sanoa, että sama ilkeän oloinen fiilis on mukana tässäkin. Meininki ei häviä pahemmin ykköselle. Pääosassa on ykkösestä tuttu, miehensä Ryuihin menettänyt Reiko sekä Ryuihin poika Youichi, joka kantaa jollain tapaa Sadakon energiaa mukanaan. Niin, Sadako on se kaivoon hukkunut tyttö, joka kummittelee videonauhalla ja jonka katsottuaan on enää viikko aikaa elon tiellä. Paljastettakoon sen verran että Sadako onkin ollut kaivossa 30-vuotta elävänä. Tuo tulee ilmi jo ihan alussa, joten ei tämä mikään spoilaus ole. Ykkösessähän ei tällaista asiaa tuotu ilmi ollenkaan.
Ensimmäisessä osassa videonauha oli enemmän koston välineenä ja muutenkin homma oli kieltämättä selkeämpi. Tässä kakkososassa joutuu pinnistelemään hiukan enemmän, jotta juonikuvion tajuaa. Ykkösen näkeminen auttaa tässä asiassa ja Ringun maailma on jo ennestään tuttua, mutta onhan tämä hiukan enemmän ajattelua vaativa silti.
Tässä kakkosessa nauha pyörii kyllä kuvioissa, mutta kauhukuviot ilmestyvät tavallaan erillaisina näkyinä. Nauhajuttuun on lisätty sellainen pointti että kirous lakkaa olemasta, mikäli on saanut kopsattua nauhan ja joku muu katsoo sen viikon sisällä. Näin ollen nauhan katsomisen mukanaan tuomalta kohtalolta voikin välttyä. Tuota pointtia ei paljoa ehditä silti hyödyntää kun juoni menee hiukan eri sfääreissä.
Leffassa on samoja pahoja kamerajuttuja, joita saatiin nähdä ykkösessäkin. Ohjaaja Hideo Nakata onnistuu kyllä taikomaan taas muutaman pelottavan jutun, jotka pistää viittävaille lusikalliset housuun. Kannattaa katsoa jos kauhusta pitää.
