Kun tein arvostelua Aliensille (1986) tulin maininneeksi tämän edeltäjästä Alienista (1979) näin: Aliens on huomattavasti tasokkaampi ja valovuotta ammatimaisempien elokuvatekijöiden tuotos kuin Alien. Haluan antaa uuden pointin tähän asiaan. Olen edelleenkin sitä mieltä että Aliens on parempi elokuva kuin Alien. Mutta. Alien on saanut minulta enemmän kunnioitusta uudelleen katselukerroilla. Aliens arvostelussa saatoin käyttää hieman hyperpolaa Aliensin ylivertaisuuden esille tuomiseksi, mutta ajan kuluessa näkemykseni molemmista elokuvista on hieman muuttunut. Aliens ei ole niin ehjä kokonaisuus joten sen arvo on hieman laskenut alkuperäisen katselukokemuksen jälkeen, kun taas Alien säilyy ehjempänä ja persoonallisempana kokonaisuutena useammilla katselukerroilla.
Alien kertoo seitsemästä matkustajasta avaruudessa jotka saavat jonkinlaisen signaalin tuntemattomalta planeetalta. Saman tien kurssi muuttuu ja matkustajat lähtevät selvittämään asiaa. Kun planeetasta ollaan päästy pois ja matka jatkuu taas kohti maata, he saavatkin huomata että aluksen mukaan on päässyt pelottava Xenomorfi.
Ridley Scott tarjoaa tätä elokuvaa kauhun ja sci-fin loistavassa harmoniassa. Ahtaat käytävät ja kekseliäs valaistus luo loistavaa ahdistuksen tunnetta. Valitettavasti elokuvan nimikkovastustaja ei onnistu säväyttämään pelottavalla tavalla. Onhan otus karmean näköinen ja hienosti suunniteltu, mutta oikeaa uhkaa en tästä otuksesta löydä. Xenomorfi ei vain onnistu antamaan lisäkauhua minulle henkilökohtaisesti. Sen sijaan mustekalan ja käden välimuotoa esittävä organismi saa ihon kananlihalle.
Yksi leffan suurista plussista on sen tunnelma. Vaikkakin elokuva on paikka paikoin aika hidas ja pidättelevä, se onnistuu silti pitämään katsojan hyppysissänsä koko keston ajan. Tähän suuri vaikutteita ovat leffan mystisyys ja kuvaus. Kuvakulmat ja kameranliikkeet on hiottu täydellisyyden saralle enkä osaa sanoa mitään huonoa kuvauksesta. Elokuva haikailee perfektionismiin ja hellävaraisuuten joka selvästi näkyy screenillä. Samalla se on myös leffan akilleen kantapää. Kaikki pienimmätkin erheet ja puutteet erottuvat selvästi joukosta. Esimerkiksi kun Ash yrittää tukehduttaa Ripleytä paperirullalla ja satuttaa Parkeria rintapuristus otteella. Kyseinen kohtaus ei aivan sovellu elokuvan tunnelmaan ja se on hieman jopa huvittava.
Elokuvan näyttelypuoli toimii loistavasti, vaikkakin joidenkin hahmojen dialogi ei kuulosta kovin realistiselta. Sigourney Weaver Ripleynä ei pääse vielä Alienissa omalle tasollensa sillä hänellä on hyvin vähän vuorovaikutteita muiden parissa. Silti hän vetäisee roolinsa 100% varmuudella. Ainoa näyttelypuolen stand-outti on Ian Holm Ashina. Hän on ihanan tuore hahmo muuten karismattomiin vastapelureihin.
Elokuva pysyy neutraalina musiikin ja efektien saralla. Leffan tunnelmaa olisi väkevästi parantanut dramaattisempi musiikki. Efektit taas on ihan hyvää aikaansa nähden, vaikkakin mielenkiintoisaa on se että 2001: avaruusseikkailu tehtiin kymmenen vuotta aikaisemmin ja siltikin siinä on paljon vaikuttavammat visuaaliset maisemat.
Kaiken kaikkiaan Alien on erittäin kiehtova elokuva joka aloitti suuren franchisen. Ihan Aliensin tasolle leffa ei pääse mutta silti Alien parantuu jokaisella uusinta katselukerralla huomattavasti.
