Aikoinaan todella suosittu mätkintävideopeli Mortal Kombat kääntyi myös aikanaan elokuvaksi. Lapsena tämän taisin joskus nähdä ja silloin se oli todella cool. Otinpa sitten tämän myöhemmin uusintakatseluun ja sanonta ”ajat muuttuvat” pitää jälleen karmaisevalla tavalla paikkansa. Leffa paljastui todelliseksi kalkkunaksi, jonka todellinen kohderyhmänä ovat noin 10- vuotiaat lapset videokannen K16-ikärajasta huolimatta.
Juoni on kuin suoraan videopelistä kopioitu. Joukko tavallisia ihmisiä ottaa osaa leffan pahiksen Shang Tsungin järjestämään mätkintäkisaan joka tapahtuu hänen valtakunnassaan. Jos Shang voittaa kisat hän valloittaa koko maapallon. Joten henkemme on tuon tavallisen ihmisjoukon käsissä. Katsojan täytyy ilmeisesti pitää jännitystä yllä loppuun asti mutta loppuratkaisun arvaa jo leffan alussa. Muutenkin elokuva heittää kliseitä kliseiden perään ja vaikka se ei ole minua kovin paljoa ennen haitannut niin tässä se suoraan raivostuttaa.
Pahimpia vikoja leffassa ovat pituus, näyttelijät ja ohjaaja. Ensinnäkin pituutta pitkittävät ylipitkät taistelukohtaukset joita tahdittaa karmea soundtrack. Näyttelijäsuorituksista ei voi edes puhua, mutta jos pitää mainita paras suoritus niin se tulee Christopher Lambertilta, vaikka herra ei edes näyttele mitenkään hyvin. Ohjaus on jo aivan kaameaa ydinlannaoite-tasoa eikä mikään ihme sillä ohjaajan tililtä löytyy sellaisia kökköyksiä kuten Resident Evil ja Soldier.
Tuomittakoon tämä lopuksi todelliseksi kalkkunaksi. Mutta mistä tulee vielä puolikas piste ykkösen jälkeen? Nostalgisista syistä tietenkin. Muuta hurraamisen aihetta ei tästä löydy. Leffa on saanut myös jatko-osan jota en ole uskaltanut vielä katsoa. Ja lisää on kuulemma tulossa.
nimimerkki: Mask
