Osoittaa miksei huumorikirjoista saisi tehdä elokuvia: hauskuus piilee paljolti kerronnassa.

31.7.2007 22:43

Arvioitu elokuva

Ohjaajat:
Käsikirjoittajat: ,
Alkuperäinen nimi:The Hitchhicker's Guide to the Galaxy
Valmistusvuosi:2005
Pituus:109 min

Douglas Adamsin Linnunrata-”trilogia” lienee lyhyesti ilmaistuna koko kirjallisuushistorian hauskin teos. Uskomaton sci-fi -parodia, häpeämättömät vitsit, loistelias sanoilla kikkailu sekä niiden ja monen muun elementin käsittämättömän hyvä sovellus brittihuumoriin sai aikaan nauruhermoja ajatellessakin kutkuttavan kokemuksen. Kaikki nämä kiteytyivät erityisesti sarjan ensimmäisessä osassa Linnunradan käsikirja liftareille.

Noh, nyt kun kirja(sarja) tuli ylistettyä tähtiin asti, on luonnollisesti aika haukkua elokuva. Adams on kuulemma ennen kuolemaansa ollut mukana tekemässä elokuvakäsikirjoitusta, mutta jotenkin sitä on hankala uskoa. Alku on samanlainen kuin kirjassa. Maa tuhotaan hypergalaktisen ohikulkutien tieltä, ja planeetalta näyttää pelastuvan vain Arthur Dent (Martin Freeman) avaruusolioksi paljastuvan kaverinsa (Mos Def) avulla. Sitten tutustutaan opaskirjaan Linnunradan käsikirja liftareille, avaruusalus Kultasydämeen sekä selvitetään vastaus elämään, maailmankaikkeuteen ja kaikkeen (huom. Ei tosikoille!).

Tämän jälkeen käsikirjoitus karkaa käsistä. Mukaan on sullottu aivan käsittämättömiä juonenpalasia, jotka eivät johda minnekään, hyvä jos edes sinne asti. Juonentynkiin on siirretty irtovitsejä kirjasarjan muista osista, mutta sitten seuraakin vain tylsää soopaa. Lisätyissä toimintakohtauksissa ei ole vauhtia eikä lisätyissä vitseissä hauskuutta. Tulipa hyvä esimerkki kirjan filmatisoinnista, jossa alkuperäistä juonta olisi kannattanut seurata suurennuslasin avulla. Paikoin tarinaa yritetään seurata liiankin tarkasti, mutta se, mikä ei kirjassa ollut selitettynä dialogeissa, jätetään kokonaan selittämättä.

Leffasta on jätetty suorastaan pelottavan paljon hyviä kirjassa lauottuja vitsejä pois. Suoraan kirjasta poimittujen huumoripätkien lisäksi leffasta voi vain kehua paria toteutusseikkaa. Ensinnäkin alkutekstien aikana esitettävä tanssi- ja laulunumero lienee ainoa siedettävä oma sovellus. Toiseksi Marvin (Alan Rickman äänenä) on toteutettu aivan mielettömästi. Paranoidi androidi ylittää itsensä kerta toisensa jälkeen, mutta mikäs siinä, kun on planeetan kokoiset aivot. Lisäksi efektit ovat paikoin huippuluokkaa, mutta lavastus pettää välillä turhan runsaasti studiofiiliksiin.

Näyttelijätyöstä voi sanoa vain yhden asian: plusmiinus nolla. Pääosaan on Adamsin toiveesta kiinnitetty britti, mutta muuten rooleissa huitoo – kirjaimellisesti – pääosin Jenkkilän porukkaa. Pääosissa ei näyttelijäntyötä ole runsaasti tarvittu. Zaphod Beeblebroxia esittävä Sam Rockwell tekee oikeutusta hahmolleen, siinä ei tosin näyttelemistä tarvita. Sivuosiin on onneksi saatu kokonaisuutta piristämään mm. Bill Nighy, John Malkovich ja Helen Mirren.

Linnunradan käsikirja liftareille on kirjan ehdottomille faneille pakkokokemus (minkä valtaosa lienee jo kokenut), vaikka leffa ei mitenkään yllä kirjan tasolle. Elokuva osoittaa vain sen, miksei huumorikirjoista saisi tehdä elokuvia: hauskuus piilee paljolti kerronnassa. Terve, ja kiitos yrityksestä.

nimimerkki: Allekirjoittanut

Arvosteltu: 31.07.2007

Lisää luettavaa