Oikein viihdyttävä roiskepätkä.

5.8.2005 15:50

Arvioitu elokuva

Ohjaajat:
Käsikirjoittajat:
Alkuperäinen nimi:Dawn of the Dead
Valmistusvuosi:2004
Pituus:101 min

Vuonna 1978 ilmestynyt George A. Romeron Dawn Of The Dead on yksi kauhugenren suurimmista klassikoista. Hollywoodin tuntien odotukset tästä uusintaversiosta eivät olleet kovinkaan korkealla. Mutta osaa se Hollykyläkin joskus yllättää. Kyseessä on nimittäin oikein viihdyttävä roiskepätkä.

Leffaa katsoessa kannattaa yrittää unohtaa turha vertailu alkuperäisteokseen. Alkuperäis-Dawnin yhteiskuntakriittistä otetta ei ole edes yritetty tavoittaa ja kyseessä onkin puhtaasti vauhdikas zombierymistely. Nämä vaeltavat mölisijät jopa juoksevat, mikä antaa mukavan tuoreen maun leffaan, vaikka zombit kirmasivatkin jo Danny Boylen zombiepätkässä 28 päivää myöhemmin.

Yhtäläisyyksiä Romeron teokseen ei juurikaan ole ostoskeskusta ja joitain pieniä yksityiskohtia lukuun ottamatta ja jossain kohdilla ei edes tunne katsovansa remakea vaan jotain aivan muuta. Itse tarina on varmaankin useimmille tuttu. Kuin tyhjästä ilmestyvää zombiepidemiaa pakeneva ihmisjoukko linnoittautuu suureen ostoskeskukseen ja loppu leffa onkin sitten puhdasta eloonjäämistaistelua. Välillä yritetään palata normaalielämään johon ostoskeskus tarjoaa jonkinlaiset puitteet. On ”Ammu zombi joka näyttää julkkikselta”-kisailua, shakinpeluuta kiikarien välityksellä ja muuta mukavaa. Alkuperäinen Dawn tulee väkisinkin mieleen.

Näyttelijänsuorituksista jotain… Sarah Polley on ihan siedettävä naispääosassa. Ving Rhames taas oli mukava piristys ja mies suoriutuukin roolistaan parhaiten koko joukosta. Muu kaarti hoitaa myös osansa rutiinilla. Mukaan mahtuu kylläkin muutama hieman kliseinenkin hahmo mutta muuten ei suurempaa valittamista.

Goren ystävät saavat varmasti osansa vaikka ei nyt ihan Savinin visioiden tasolle päästäkään. Verta ja suolenpätkiä lentää kuitenkin urakalla ja meno on muutenkin asianmukaista kun zombipätkästä on kyse. Ohimennen, Savini ja pari muuta 1978-vuoden Dawnin näyttelijää heittävät pienet cameot alkuperäisleffan tunnelmissa. Leffa on muutenkin visuaalisesti näyttävä ja etenkin zombien maskeeraus on paikoin ”hienoa” katseltavaa. Täytyy myös mainita erityisen näyttävät ja omaperäiset alkutekstit joissa soi Johnny Cashin hieno kappale, The Man Comes Around höystettynä videokamerapätkillä ja uutislähetyksillä. Myös leffan loppu on todella hyvä, sitä enempää spoilaamatta.

Jos pidät Romeron teoksista tai muuten vaan zombieroiskeesta, pidät melko varmasti tästäkin. Neljän tähden pätkä ja ”Cuomi suosittelee”-leima

nimimerkki: Cuomi

Arvosteltu: 05.08.2005

Lisää luettavaa