Fantastic Mr. Fox edustaa harvemmin nähtyä nukkeanimaatioiden sarjaa, ja onneksi joillakin elokuvantekijöillä on vielä rahtua ja uskallusta tehdä näitäkin. Jo se että on tehnyt elokuvan käyttäen nukkeanimaatiota on merkki siitä tietystä massasta erottumisen halusta. Animaatiolliselta laadultaan Fantastic Mr. Fox ei ole paras näkemäni nukkeanimaatio, mutta tarinan ja hahmojen omaperäinen, elämänmakuinen ja hitusen aikuisempi tyyli ja lähestymistapa ovat juuri sitä mitä itse toivoisin muihinkin kuin harvoihin ja valittuihin nykypäivän animaatioihin.
Tarina itsessään kertoo Mr Foxin ja tämän perheen tarinan sivuten ystäviä ja naapureita. Muutto uuteen kotiin saa nykyiseen työhönsä kyllästyneen Mr. Foxin palaamaan vanhoihin huonoihin tapoihinsa vaarantaen näin sekä perheensä että ystäviensä elon. Tarinassa ei juonellisesti ole mitään korjattavaa, monet käänteet ovat odottamattomia kuten elämä itse. Ja loppu ei sekään tunnu väkisin väännetyltä tai pakotetulta. Vaan koko elokuva soljuu sulavasti etenpäin tähdäten lopetukseen. Elokuvan huumori on jokseenkin mustaa, aikuista ja omaperäistä. Luulempa myös ettei lapsille varsinaisesti aukea elokuvasta edes puolta.
Eli elokuva on selvästi tehty meille vanhemmille, aikusille animaatioiden katsojille, josta kertoo jo se ettei elokuvaa ole dubattu laisinkaan suomeksi. Alkuperäiset ääninäyttelijät hoitavat hommanssa hienosti, eikä musiikissakaan ole moiteen sanaa. Elokuvassa käsitellään todella onnistuneesti monia arkojakin aiheita kuten esim. sukulaiskateutta, anteeksiantoa, välinpitämättömyyttä omia perheenjäseniään kohtaan, rakkautta sen monissa muodoissa ja erilaisuuden ymmärtämistä. Elokuvan hahmotkin ovat kertakaikkiaan upeita. Aina charmikkasta päähenkilösta tämän omituiseen, hyväksyntää hakevaan poikaan sekä vuoren kokoisesta kanatarhan pitäjästä luihuun pahisten puolella työskentelevään, mutta kuitenkin jollaintavalla samaistuttavaan rottaan. Ymmärrän toki ettei tälläinen tietynlainen huumori ja tyyli pure kaikkiin katsojiin, mutta täytyy kyllä myöntää että itselleni koko elokuva kolahti, ja kovaa. Päältäpäin katsottuna elokuva on vauhdikas perhedraama-suhdesotku, mutta elokuva tarjoaa todella aikuista materiaalia, aitoja, peittelemättömiä ja häpeilemättömiä tunteita ja kohtauksia. Ja osa elokuvan kohtauksista ovatkin todella, todella vangitsevia. Suosittelen ainakin jokaiselle animaatioista kiinnostuneelle.
