Raid. Niinpä. Se oli aika suosittu. Niin on vieläkin. Se on aika hauska. Siinä tussautetaan tykillä. Käydään Ruotsissa. Ajetaan. Tapetaan. Esitellään vammoja Arskan takamuksessa.
Elokuvattu jatko-osa TV- sarjalle ei Suomessa ole kovinkaan yleinen juttu. Lieneekö tämä peräti ensimmäinen kerta, kun niin on tehty. Homma toimii, salit täyttyivät mukavasti ja tuotteistuskin on kivasti mukana. Jos Raidista jätettäisiin pois Kai Lehtisen resuinen renttuolemus, Oiva Lohtanderin massa ja katkaistun haulikon mittaisella dialogilla luotu omaperäinen huumori, jäljelle jäisi melko vähän. Mutta hei, mitä olisi esim. italowestern ilman porottavaa aurinkoa ja jäyhiä jätkiä? – Nada.
Juoni elokuvassa on pikkuisen yliampuva, muutamat sivuosanäyttelijät olisivat voineet hoitaa hommansa paremminkin ja kuvaaja olisi voinut jättää pikkuisen enemmän headroomia joihinkin otoksiin. Mutta. Tämmöiset pikkuviat antaa anteeksi, kun tarina sentään kulkee eteenpäin koko ajan, leffan päätähdet ovat ilmiömäisen loistavia ja esim. valaistus näyttää hyvältä.
Vaikka leffa onkin jatkoa TV- sarjalle, aihetta vielä tuntemattomat pääsevät hyvin mukaan. Eikä vanhojen fanienkaan silti pidä pelätä, että pätkässä olisi ylettömästi vanhan toistoa. Tutustuminen leffaan kannattaa ehdottomasti. Kaikille.
