Viltteri (Vierikko) menee Mallun (Pakarinen) kanssa naimisiin. Häissä kaikki menee jo pieleen Öövinin (Peltola) yrittäessä iskeä nuorempiaan. Junnu (Maalismaa) on ryhmän nuorin ja Mallun veli. Jengi menee kujille remuamaan ja kaikki päätyy tappeluun. Seuraavana päiväna he alkavat riidellä keskenään ja Junnu, Öövini ja Viltteri menevät tapaamaan esikoisensa synnyttänyttä Mallua Viltterin autokatsastuksen jälkeen. Tämän jälkeen elämä jatkuu enemmän tai vähemmän samana.
Matti Ijäksen ohjaama Katsastus on enemmän kuin hyvä elokuva. Se on loistava. Käsikirjoitus on täynnä loistavaa dialogia ja sutkautuksia, joita on tasaisesti jaettu kaikille henkilöhahmoille. Kyse on siis näyttelijöiden karismasta, joista on pakko (demokratian nimissä) pakko sanoa Sulevi Peltolan omaavan suurimman osan. Kuitenkaan Vierikko, Maalismaa ja Pakarinen eivät jää kakkosdivariin missään vaiheessa.
Katsastus on elokuva, joka ei sisällä vakavia aiheita tai hahmoja, mutta sitä enemmän hyvää meininkiä ja ihan oikeasti mielialaan vaikuttavaa tunnelmaa. Katsojan tulee olla täydellinen hapannaama, jos hän ei ala nauramaan Öövinin esittäessä ”oikeita” käytöstapoja palveluammateissa työskenteleville.
Lopullinen kysymys ja pieni miinus muuten täydellisessä paketissa on Tornion asukille omituisessa maantiedossa. Leikkauksellisesti tarina ei ole uskollinen todelliselle kuvausmaastolle, mutta se ei ehdi haitata hulvattoman meiningin ja loistavan dialogin kaapatessa armottoman hauskasti mukaansa. Nauru hersyy koko elokuvan ajan tarinan päättyessä vakavaan loppuun.
Lisäksi bonuksena tämä elokuva on pelastanut Matti Ijäksen useaan otteeseen nakkikioskin selkäsaunalta, sillä ”Katsastuksen tekijää ei lyödä”, ainakin jos ohjaajaan itseensä on uskominen.
nimimerkki: Jurpo
