Olen tässä pitemmän aikaa ihmetellyt, mikä kaikkia oikein vaivaa. The Happeninghän on mestariteos, josta voi kiittää Shyamalania tämän loistavan ohjauksen ansioista. Mysteerisyys on Shyamalanin ase tässä elokuvassa ja sehän pätee loistavasti.
The Happening kertoo epidemiasta, joka saa ihmiset tappamaan itsensä ilman mitään rationaalista syytä. Ei mene kauaa kun ihmiset aloittavat pakoreissun USA:ta heiluttavalta epidemialta ja siitä vasta kaaos syntyy. Voidaan kuitenkin olla realistisiä ja todeta, että se lienee liian myöhäistä. Mark Wahlberg vaimonsa ja ystäviensä kanssa yrittää kuitenkin taistella epidemiaa vastaan, mistä itse elokuvakin kertoo.
The Happening on aivan liian aliarvostettu, tai sitten se on väärinymmärretty mestariteos. Elokuvaa ei ole pilattu ajalla, nimittäin se on todella lyhyt, ehkä jopa turhankin lyhyt. Ohjaus toimii loistavasti ja onnistuu pitämään mysteerisyyden yllä koko elokuvan keston ajan. Kuvakulmat eivät anna mitään erittäin hienoja ennennäkemättömiä kokemuksia, mutta silti todella toimivia ratkaisuja ja nautittavan elokuvaelämyksen. Dialogi toimii täysin moitteettomasti ja sillä ollaan myös panostettu tekemään elokuvasta entisestä mysteerisempi. Dialogiin on myös heitetty sekaan pari vitsiäkin, jotka toimivat oikeasti hyvin ja saavat hymyn huulelle. Tarinankerronta etenee hyvään tahtiin, eikä nappaa mitään turhaa sekoilua tarinaan mukaan, vaan pitää mielenkiinnon yllä taitavasti. Loppuratkaisu tosin oli hieman, mutta vain hieman laimeahko, joka jokatapauksessa oli kuitenkin ihan toimiva. M. Night Shyamalanin tyyli paistaa tässäkin teoksessa läpi ja mikäs sen ihailtavampaa ja nautittavampaa katsomista onkaan.
Näyttelijävalinnat voivat aluksi aiheuttaa hieman ihmetystä, mutta elokuvan katsottuaan hekin yllättävät positiivisellä mielellä. Mark Wahlberg, vaikka moni onkin haukkunut huonoksi roolisuoritukseksi, tekee itseasiassa todella hienon suorituksen. Mies tuo läsnäolollaan juuri tarvittavaa ihmettelemistä ja lievän paniikin luomista, eikä tuo repliikkien ja muiden hommien improvisointikaan ole huonosti onnistunut. Sivurooleissa pyörivät Zooey Deschanel ja John Leguizamo tekevät osittain ehkä jopa Wahlbergiä paremmat roolisuoritukset, omaksumalla roolihahmonsa täysin ja sulattamalla ne elokuvaan hyvin. Kaikista näyttelijöistä erityisesti hyvän tekee se seikka, että he tuntuvat samaan aikaan yhtälailla elokuvasta pihalla olevilta amatööreilta, kuin myös todella hyvin roolihahmonsa omaksuvilta ja elokuvaan sulautuvilta ammattilaisilta. Se miksi näen sen hyvänä asiana on se, että se lisää mielenkiintoa ja mysteerisyyttä elokuvaan ja saa samalla katsojan ihmettelemään, mitä on tekeillä, mikä johtuu tosin osittain myös ohjaajasta.
Kuten mainitsin aikaisemmin, elokuva on turhan aliarvostettu, nimittäin jo yksinomaan ohjaus ja tarina ansaitsevat vähintään kolme ja puoli pojoa. Kaikki muu (näyttelijät, dialogi, musiikki, jne.) tekevät elokuvasta kokonaisuudessaan loistavan täyden viiden pojon mysteerisen trillerin. Happeningiä on myös haukuttu ennalta-arvattavuudesta. Itse en sitä kyllä huomannut, nimittäin mielestäni elokuva vie katsojan huomion jo alkuvaiheessa ja saa tämän ihmettelemään elokuvan loppuun asti, että mistä on kyse ja mitä tulee tapahtumaan seuraavaksi. Vaikka loppuratkaisukin oli jo sanottu päin naamaa, mietiskelin vieläkin että mitä Shyamalan on sillä tarkoittanut ja halunnut sanoa, josta en sitten enempää sanokaan, sillä haluan muiden analysoivan asiaa itse.
Kokonaisuudessaa The Happening on oikeasti hyvä mysteerinen hieman erilainen katastrofielokuva, joka sisältää todella hyvän tarinan, hienot roolisuoritukset ja mukaansa tempaavan ohjauksen. Kehottaisin leffan negatiivisista kommenteista huolimatta kokeilemaan The Happening -elokuvaa, nimittäin kesto ei ole pitkä ja elokuva saattaa olla vaikka se, mitä etsitte.
