Calamari Union on Aki Kaurismäen ensimmäisiä elokuvia, mutta tässä on jo olemassa piirteitä, jotka löytyvät hänen myöhemmistä elokuvista. Tässä on vähäpuheisia miehiä, jotka puhuessaan käyttävät kirjakieltä. Kuuluupa myös omituinen huumori asiaan.
Omituinen on leffan juonikin. Kallion kaupunginosa on muuttunut epämiellyttäväksi asua. Muun muassa bussien ilmastointi on kehno ja niiden aikataulut ovat mitä sattuu. Myös mummot ovat väkivaltaisia. Niinpä kuusitoista Frankia ja yksi Pekka ovat päättäneet muuttaa Eiraan, jonka he uskovat olevan jonkinlainen paratiisi. Miehet päättävät mennä Eiraan eri reittejä. Matkasta tulee kuitenkin pitkä ja vaarallinen. Ruumiilta ei vältytä.
Calamari Union on aika erikoinen elokuva. Tämä leffa on kuvattu mustavalkoisena, joka tuo mukanaan sopivaa tunnelmaa. Värillisenä tätä olisi vaikea kuvitella. Leffassa on sopivasti melko omituista huumoria. Ja tapahtumatkin ovat omituisia. Tyyppejä ei pahemmin hätkähdytä vaikka kaveri ammuttaisiin vieressä. Ja muutenkin ovat aika kovahermoista porukkaa. Tutustutaan samalla matkan aikana muutenkin Helsinkiin ja tavataan mielenkiintoisia ihmisiä. Myös käsikirjoitus on suorastaan nerokas ja musiikkivalinnatkin ovat onnistuneita.
Eikä näyttelijöissäkään mitään pahaa sanottavaa ole. Pirkka-Pekka Petelius todistaa, että hän voi olla muunkinlaisissa tuotoksissa kuin hömppäkomedioissa. Myös Kaurismäen vakionäyttelijä Matti Pellonpää tekee hyvää työtä. Muutkin näyttelijät ovat loistavia vähintäänkin suomalaisella mittapuulla. Myös hahmot on saatu varsin hauskoiksi.
