Joskus muisti tekee ihmisille tenät. Niin kävi Deep –nimisen katastrofipläjäyksen kohdalla. Mä kun olin ihan varma, että se on ok leffa… Luonnonkatastrofi eli komeetta oli lopulta pienin huoli elokuvan kaavamaisen ja tylsän toteutuksen rinnalla.
Deep Impactista tietää heti ensimmäisillä metreillä mitä on luvassa: jättimäinen tuhoajameteoriitti, koskettavaa musiikkia, ällöjä uhrautumisia, epäloogisuuksia ja USA maailman keskipisteenä. Oli suorastaan hurjaa huomata, kuinka se mitätön Eurooppa tohdittiin oikein mainita välissä, vaikka Vapaudenpatsaskin oli jo ihan sökönä!
Paul Lederin tytär Mimi on katastrofi(elokuva)n puikoissa, eikä nyt vakuuta. Eihän ihmiskunnan pelastajajoukko ihan Armageddon-tasoa ole, mutta muuten korniudelta ei voida välttyä. Esimerkiksi kun Leonin Tean esittämä naikkonen ja isäpappa jutustelevat viimeisellä rannalla kuolemaa odotellen, tulee mieleen, että olikos tässä sitten pakollinen nenäliinakohtauspaikka, ja jos oli, niin miksi hitossa se oli noin huumorivoittoisen dialogin täyttämä?
Deep Impact iskee varmasti juuri Sinulle meteorin lailla, jos Roland ”Kaikki paloiksi” Emmerichin rainat uppoavat tajuntaasi. Silti Deep Impact on vain viihdettä erittäin pienellä veellä, ja senkin v:n voi käyttää tämän lauseen täydentäntämiseen:
”Deep Impactin toivoton ihmiskunnan lopun maalailu, USA:n eli maailman presidentin (Morgan Freeman pilaamassa filmografiaansa) naiivit & tyhjät pälätykset ja hidas kerronta alkavat pitemmän päälle _ituttamaan.”
Siitä vain kaikki nykymuodissa oleviin töllön sanapeleihin innostuneet, käykää kiinni. Palkintoja ei ole luvassa, mutta oikein vastattuanne voitte palkita itsenne ja olla katsomatta Deep Impactia. Niin helppoa se on. Ja kiittäkää onneanne, että katastrofileffat alkavat olla jo OUT. Genre kun kului loppuun parilla saman kaavan toistolla.
