Tämä elokuva ei varmasti aukea ihmiselle, joka ei ole nähnyt ainuttakaan Pokémon-jaksoa tai omaa edes pientäkään tietoa siitä. Pokémon-jaksoja nähneelle tai edes jotenkin Pokémon-ilmiön tuntevalle juoni on sujuva, eli kannattaa hankkia edes vähän tietoa ennen elokuvan katsomista, tai olet täysin ulapalla elokuvan alusta loppuun.
Vielä 7-vuotiaana tämä oli se paras elokuva ikinä. En tiedä miksi, mutta tässä elokuvassa oli sitä jotakin. Ehkä osasyy siihen oli se, että tämän oli nähnyt jo nuoressa iässä kunnon elokuvateatterissa.
Nyt kun näin elokuvan uudestaan noin 11 vuoden jälkeen, niin ei se niin paha ollut. Nostalgisia fiiliksiä virtasi koko elokuvan ajan, enkä ollut missään vaiheessa ollenkaan ulapalla juonen kulusta, koska kaikki Pokémon-faktat olivat juurtuneet pysyvästi päähäni jo nuoressa iässä. Lastenelokuvahan tämä on, mutta kyllä kuka vain voi milloin tahansa eläytyä tällaisiin elokuviin lapsen mielin. .
Taustajuoni menee mahdollisimman yksinkertaistettuna näin: Kolme erilaista jumalina pidettyä lintutyypin elementti-Pokémonia nukkuu rauhallista unta omilla saarillaan. On kerrottu että jos niiden rauhaa häiritään, nämä voivat ryhtyä sotaan ja tuloksena saattaa olla maailmanloppu. Ja pääjuoni onkin jo tästä päätellen ehkä turhankin hyvin ennalta-arvattavissa: Mielipuolinen Pokémon-keräilijä aikoo kaapata kaikki nämä kolme omiin kokoelmiinsa ja se jos jokin varmasti häiritsee niiden unta. Parin pienen välikohtauksen myötä televisiosarjasta tunnettu Ash Ketchum ystävineen lähtee pysäyttämään tätä ja estämään sodan.
Kuten jo varmasti huomasitte, juoni on todella japanilaismaisen mielikuvituksellinen ja siirappinen, mutta kokonaisuus on aivan jotain muuta. Elokuva yhdistelee onnistuneesti animaatiota, seikkailua, korkeaa fantasiaa ja toimintaa. Totta kai tätä elokuvaa voi haukkua sydämensä pohjasta, jos sitä ei kykene katsomaan avoimin mielin. Juonesta voi sanoa yleistäen: ”typerä ja lapsellinen”, mutta se juuri japanilaisissa elokuvissa viehättääkin. Juoni saattaa olla mitä ylimielikuvituksellisinta, mutta kerronta onkin sen vastapainoksi niin loistavaa että ei siihen viitsi kinnittää paljoa huomiota. Ulkoasultaan elokuva on uskomattoman kaunis, niin kuin anime-elokuvat yleensä ovatkin. Suomenkieliset ääninäyttelijäsuoritukset ovat hyviä, eikä niistä huonoa palautetta tuosta vaan keksi.
Mitä uskomattomimman suorituksen elokuvassa tekee musiikki kappaleella ”The Legend Comes to Life” joka on niin upea klassinen kipale, että se pistää kyyneleet silmiin myös vähemmän lapsenmieliselle ihmiselle, joka osaa eläytyä musiikkiin edes vähän. Omasta mielestäni tämä on ehkä upein klassinen biisi minkä koskaan olen kuullut ja todellakin kuuntelemisen arvoinen, vaikkei olisi koskaan elokuvaa nähnytkään.
Musiikkisuorituksesta annan kappaleelle ”The Legend Comes to Life” täydet viisi tähteä. Pokémonia seuranneen lapsen näkökulmasta antaisin elokuvalle nostalgiset viisi tähteä, mutta nyt vähän tylymmästä ja aikuistuneemmasta näkökulmasta annan arvosanaksi [stars=3].
