Mitä pidemmälle elokuva etenee, sitä selvemmäksi käy, että ihmissuhteet ovat elokuvan kantava voima.

9.7.2008 09:55

Arvioitu elokuva

Ohjaajat:
Käsikirjoittajat: ,
Alkuperäinen nimi:The Haunting
Valmistusvuosi:1963
Pituus:112 min

The Haunting kertoo tarinan paholaistalosta, jossa on tapahtunut lukuisia murhia. Sen omastaja Hugh Crain ei edes päässyt ensimmäisen vaimonsa kanssa sisälle asti, kun talo päätti riistää vaimon hengen. Crain meni kuitenkin uudelleen naimisiin, mutta talo ei tälläkään kertaa jättänyt vaimoa rauhaan. Vaimo ja Crain kuolivat, mutta heidän tyttärensä jäi eloon. Talo piti tyttären hengissä todella kaun. Tyttö vanheni ja oli kuollessaan hyvin vanha. Paljon tämän kaiken jälkeen taloa tulee tutkimaan Dr. John Markway, joka uskoo talon olevan kirottu. Mukanaan hänellä on pieni ryhmä ihmisiä.

The Haunting on hyvin perinteinen kauhuelokuva sen aikaan nähden. Ajanhammas on syönyt pelottavuuden täysin pois. Ainostaan muutamat kohdat onnistuvat hiukan säväyttämään. Tunnelman luonti on myös ajoittain turhan pitkäveteistä, jotta enää jaksaisi pelätä mitä kulman takana on. Ovien jyskyttämiset eivät kuulosta lainkaan siltä miltä niiden pitäisi kuulostaa. Ihmisten reaktiot näissä kohdissa ovat myös teennäisiä. Ei kukaan säiky noin pienestä, ainakaan niin voimakkaasti. Säikyttely on siis aikansa elänyttä, vaikka se on varmasti toiminut 60-luvun alussa oikein hyvin. Nyt kun kauhugenre on muovautunut paljon rosoisempaan ja verisempään suuntaan, ei tällainen elokuva saa niskakarvoja pystyyn.

Ihmissuhteet sen sijaan ovat loistavia. Näyttelijät ovat rooleissaan hyviä. Jopa vakuuttavia, jos sitä säikähtelyä ei lasketa mukaan. Keskustelut ovat mielenkiintoisia, joissa jokaisella on oma kantansa asiaan. Ryhmän huuliveikko Luken jutut ovat oikeasti hauskoja, Theon piikikäs kieli paikoitellen oikeasti loukkaava ja Nell on ihan oikeasti tulossa hulluksi talossa. Tämän kaiken keskellä Dr. Markway yrittää pitää rauhan maassa, jotta tutkinta voisi edetä hänen haluamallaan tavalla.

Mitä pidemmälle elokuva etenee, sitä selvemmäksi käy, että ihmissuhteet ovat elokuvan kantava voima. Ilman niitä tämä ei olisi niin ajaton klassikko. Hyvällä näyttelemisellä on saatu aikaan suhteellisen uskottava tilanne, johon on liitetty jotain yliluonnollista. Uskottavuutta koettelevat ainoastaan Nellin typerät ajatukset. Vaikka nainen onkin tulossa hulluksi, ei kukaan silti voi ajattele niin teennäisesti ja naivisti.

The Haunting on pienimuotoinen kauhuklassikko, joka ei ole mitenkään uraa uurtava. Ihmissuhde puoli toimii loistavasti, vaikka tunnelma onkin pahasti jäänyt ajanhampaan syötäväksi. Tästä tehtiin remake 90-luvun lopussa, joka onnistuu olemaan yksi kaikkien aikojen huonommista lajissaan. Remakessa kaikki alkuperäisessä toimineetkin konstit on heitetty romukoppaan. Suosittelen katsomaan ennemmin vanhan version, koska siinä on huomattavasti enemmän potentiaalia.

Arvosteltu: 09.07.2008

Lisää luettavaa