Umur on näyttelijänä paremmin tunnetun Kai Lehtisen esikoisleffaohjaus. Pohjimmiltaan kovin tavallisessa rakkaustarinassa Lappiin rajavartioaseman kouluttajaksi lähtenyt Poika tapaa matkallaan Umurin; rakkauden ja sen tuskat. Juoni tuntuu paperilta luettuna tasapaksulta, mutta jollain ihmeellä siitä on saatu hyvä.
Leffana tämä on miellyttävän raikas kokemus. Luontokin saa näytellä pääosaa, Lapin maisemat läpi vuoden salpaavat hengen, kevät solisee ja sitä rataa. Muutenkin elokuva on tunnelmaltaan mukavan puhdas. Vain välillä esille pulpahteleva valkea pöllö, pläjäyksen suomalainen vastine käärmeelle Paratiisissa, rikkoo tunnelman liiaksi ja tuntuu muutenkin typerältä.
Heikki Rantanen ja Minna Turunen sopivat yhteen kuin pää ja järki. Se on kai sitä kemiaa, ja hyvää näyttelyä. Sivuroolitkin ovat herkullisia (etenkin Nikkari ja Lohtander ovat veljeksinä vallan mainiot).
Kaiken kuulemani hehkutuksen jälkeen kyseessä ei ollutkaan mikään elämää suurempi elokuva, mutta virkistävä elämys tottavie. Lehtinen näyttäisi olevan varsin monipuolinen äijä, ohjaajana vielä antoisampi.
