Vaikka George Meliesin lyhytelokuva Matka Kuuhun ilmestyi jo vuonna 1902, voidaan Neuvostoliittolainen Aelita laskea ainakin pitkäkestoisten sci-fi elokuvien pioneereihin. Suurisuuntainen ja näyttävä elokuva perustuu löyhästi Tolstoin tieteisromaaniin.
Aristokraattien hallitsemassa Marssissa kuningatar Aelita katselee haaveillen kaukoputkellaan venäjäläistä insinööri Leonea. Lopulta Leo murhaa suutuspäissään vaimonsa ja lähtee kohti Marssia suunnittelemallaan avaruusraketilla.
Maassa asuvien evakuoitujen ihmisten elämä on kuvattu varsin uskottavasti, kun taas Marsiin sijoittuvat osiot häikäisevät expresssionistisella tyylillään. Henkilöhahmot jäävät hieman ohuiksi ja nopeasti porhaltava tarina on älytön, mutta teknisesti elokuva on aikaansa nähden erinomainen. Täyteenahdettu teos ei myöskään kärsi häiritsevästä jähmeydestä tai ylinäyttelystä, vaikka saattaa vaatia keskittymistä. Juttuun sisältyvä propaganda herättää positiivista huvittuneisuutta.
Vaikka ilmestyessään Aelita oli suuri menestys kotimaassaan, se virui äänielokuvan tulon jälkeen vuosikaudet unohduksessa. Elokuva ei tietenkään lukeudu mykkäelokuvien mestariteoksiin, kuten seuraavana vuonna julkaistu Panssarilaiva Potemkin, mutta on kuitenkin mieleenjäävä ja kulttuurihistoriallisesti kiinnostava filmi.
nimimerkki: Welho