Ennen arvostelua täytyy nostaa kyllä hattua elokuvan nimen suomentajille. Crazy Six on elokuvan päähenkilön nimi, eikä leffassa ole missään vaiheessa mitään kolmikkoa. Suomenkielinen nimi on kuitenkin pienin valituksen aihe koko elokuvassa, sillä tässä on kyllä elokuva, jonka takia minun huonoimpien elokuvien TOP-10 listani menee kokonaan uusiksi, jopa Batman & Robin saa väistyä tämän tekeleen tieltä.
Takakannessa ja todella naurettavissa alkuteksteissä lukee jostain kommunismin kaatumisesta, ja kuinka tämä tietty kaupunki on rankka paikka elää, sillä rikollisuudesta on tullut yksityisyrittäjyyttä ja niin poispäin. Tällaisesta en kuitenkaan löytänyt sitten itse elokuvassa mitään merkkejä. Rob Lowen esittämä pikkunarkkari hyökkää kaveriensa kanssa ilmeisesti ison rikollispomon (Ice T) paikkaan ja varastaa tältä kasan rahaa sekä plutoniumia. Sen jälkeen istutaan baarissa ja alkaa huuto: ”Joku petti meidät, joku petti meidät!” Tässä vaiheessa katsoja ei sitten enää tajuakaan elokuvasta yhtään mitään. Enkä tarkoita nyt mitään Lynchin tai Miiken tapaa jättää katsoja suu auki leffan jälkeen, vaan tekijätiimin täydellisestä taitamattomuudesta tehdä elokuvia. Hiljainen musiikki soi, kun jotain ihmisiä tapetaan seuraavassa kohtauksessa, mutta eipä sitä pahemmin tunne sääliä tapettavia kohtaan kun ei ole hajuakaan, keitä he edes ovat. Ilmeisesti sitten niitä, jotka osallistuivat ryöstöön, mutta varmuudella tämän tietänee vain käsikirjoittaja ja ohjaaja, jos hekään.
Leffasta löytyy jopa itse Burt Reynolds, jonka uran elokuvien taso on heitellyt laidasta laitaan. Tässäkään hän ei vakuuta ollenkaan, ja hänen hahmonsa on elokuvassa täysin turha. Burt on ruudulla ehkä tuommoiset viitisen minuuttia koko elokuvan aikana. Tuntuu, että hänet olisi tungettu leffaan mukaan vain, että hän voisi olla lopputaistelussa mukana. Muutenkin suuri osa leffasta menee vain siihen, kun Rob Lowe makaa jossain pimeässä nurkassa hokien: ”Olen narkkari, olen narkkari, haluan paremman elämän.” Rikollispomoja esittävät Mario Van Peebles sekä Ice T ovat myös esimerkkejä huonosta näyttelijäntyöstä.
Leffan aikana yritetään saada vielä Crazy Sixin ja kapakkalaulajan välille B-leffalle pakollinen romanssi. Laulaja on lopettanut huumeiden käytön, mutta ajaako houkutus hänet takaisin piipunpoltteluun? Arvatkaas mitä! Ketään ei voisi vähempää kiinnostaa. Leffaa kanssani katsonut isoveljeni lopetti katsomisen 40 minuutin jälkeen, ja minunkin täytyi pitää välillä taukoja saadakseni tämä kiduttavan pitkä 94 minuuttia kahlattua läpi.
Kokonaisuutena Tuomiopäivän Kolmikko on malliesimerkki siitä, miten elokuvaa ei saisi tehdä. Tämä meni kyllä huonoimpien näkemieni elokuvien joukkoon, ja ei ole luultavasti koskaan nousemassa TOP-10:n ulkopuolelle. Koko tekeleestä en löydä rehellisesti sanottuna yhtään mitään hyvää. IMDB:ssä käyttäjien antama ruhtinaallinen 1.9:n keskiarvosana on kyllä aivan oikeutettu kun tällaisesta elokuvasta puhutaan.
nimimerkki: Nosoki
