John Kramer, joka tunnetaan Jigsawina (Tobin Bell) on kuolemansairas ja sairautensa rampauttama, mutta hänen viimeinen pelinsä on tarkoitettu opettamaan kaikista suurinta hyvettä: armeliaisuutta. Pelikenttä on valmis ja Jigsawn kätenä toimii hänen apurinsa Amanda (Shawnee Smith). Lynn (Bahar Soomekh) on shanghaijattu aivokirurgi jonka tehtävä on pitää Jigsaw elossa ja jos hän epäonnistuu tehtävässään ennen kuin varsinainen pelaaja Jeff (Angus Macfadyen) on pelannut kolme koetostaan lävitse on lopputulos räjähtävä dekapitaatio. Kahden pelajaan [I]versus[/I]-ottelun tai kahdeksan pelaajan [I]deathmatchin[/I] sijasta kyseessä on yhden pelaajan pitkä ja kustomoitu koettelemusputki ja Darrel Lynn Bousmanin, James Wanin ja Leigh Whannellin triadi toimittaa verisen, brutaalin ja sielua musertavan koettelemuksen katsojille.
Visuaalisessa ja kerronnallisessa tyylissä Saw III noudattaa edeltäjiensä karkeaa, mutta toimivaa linjaa. Veri on punaista kun sitä valutetaan ja kuolema on pitkä, kivulias, verinen ja ruma koettelemus. Yhden pelaajan peli on kuitenkin piristävä muutos kaavaan ja pelin lisäksi tarina seuraa myös pelin valvojaryhmää. Tunnelma pysyy loppuun asti kireänä kuin viulunkieli se on hyvä.
Tobin Bell hallitsee elokuvaa sairaalavuoteeltaan ja tekee samoin myös ympäristönsä ihmisille. Karismaattinen Jigsaw selittää filosofiaansa ehdottomalla vakuuttavuudella ja eikä hän uhkaile ketään sääntöjen rikkomisen seurauksilla. Hän vain kertoo ne siinä vaiheessa kun tilanne on peruuttamaton.
Angus Macfadyen pelaamaan valittuna Jeffinä on elokuvasarjalle tyypillisen epämiellyttävä hahmo joiden salaisista syvyyksistä on kiskottava esille se ominaisuus mitä pelissä menestyminen vaatii. Hänen tapauksessa kyseessä on armo ja Macfadyen selviytyy kunnialla lävitse vihasta, kaunasta, katumuksesta ja lopulta myös vihasta.
Shawnee Smith Jigsawn kiivaana apurina on esikuvaansa kohti fanaattisen omistautunut ja tekee kaikkensa tätä auttaakseen, mutta hän on tehnyt virheitä ja unohtanut sen mikä on tärkeää. Pelottavinta on kuitenkin Bellin ja Smithin rapauttavan tehokas yhteistyö joka antaa kokonaisuudelle katkeraa vivahdetta. Bahar Soomekh on kylmähermoinen ammattilainen jolle ei tuota vaikeuksia aivoleikkaus sähköporakonetta käyttäen, mutta hänkin on silti ihminen ja siten hauras ja erehtyväinen.
Kolmannessa osassa veriset kuolemanloukut antavat tilaa henkilökohtaiselle ponnistukselle kohti suurinta inhimillistä hyvettä ja ainakin Allekirjoittaneen mielestä Saw-leffojen kyyninen sävy takaa eeppisen epäonnistumisen. Elokuva itse jää hieman vajaaksi eeppisestä onnistumisesta, mutta joka tapauksessa luvassa on verta, juonta, koettelemusta ja oikeasti kiehtova ”pahis” John ’Jigsaw’ Kramer.
