Vihdoin monen ihmisen odotukset palkittiin, kun Pirates of the Caribbean tuli alokuvateattereihin. Minäkin menin aika nopeasti ensi-illan jälkeen katsomaan tätä ja odotukset olivat korkealla. No, nyt olen nähnyt leffan ja voin myöntää, että petyin pahemman kerran.
Suoraan sanottuna POTC: Maailman laidalla tuntuu raiskaukselta ykkösosaa kohtaan (ehkä myös jopa kakkososaa), mutta en viitsi sanoa niin, koska tekijät ovat koko trilogian ajan pysyneet kuta kuinkin samoina. Tähän kolmanteen osaan oli tullut todella paljon uutta. Eihän siinä mitään pahaa. Ei yleisö jaksa elokuvasarjaa katsella, jos leffa jää yhteen ja tietynlaiseen muottiin. POTC kolmasosan kohdalla nämä uudet asiat koituivat sen harmiksi.
Ensimmäinen erilainen ja uusi asia elokuvassa taitaa olla Jackin ihmeelliset kaksois-minät. Olihan se selvä, että Jack näkee omiaan, kun on kerta joutunut niinkin hirveään paikkaan, kuin maailman laita, mutta kyllä tähän elokuvaan olisi kuitenkin riittänyt vain se ainut ja alkuperäinen Jack. Myös hahmot olivat muutteneet todella paljon.
Jack Sparrow, se pelkästään itseään ajatteleva ja hiukan humalainen merirosvo, jolla on kuitenkin kaikesta huolimatta se puoli itsessään, joka haluaa auttaa ystäviä. Jackista on muuttunut tässä elokuvassa harmillisen yksipuolinen hahmo. Hänestä ollaan tehty pelkkä vitsi. Hän vain laukoo hauskoja vitsejä jne, eikä hänessä ole yhtään samalaista vakavaa piirrettä, kuin aijemmissa leffasarjan osissa. Kyllhän hän pari kertaa tämän kolmososan aikana vakavaksi muuttuu, mutta se tuntuu tapahtuvan pelkästään tarinan takia, se ei näytä tulevan Jackista itsestään.
Barbossan kohdalla on myös tapahtunut muutos. Niin kuin joku jo tässä sanoikin, Barbossa ei ole läheskään niin pelottava, kuin ykkösosassa. Ja hänellekkin on tullut niitä vitsejä paljon lisää, mikä ei sovi yhtään Barbossalle. Keira Knightleyn esittämä Elizabeth Swannissa on tullut ehkä liian ”äijämäinen” ja se ei minuun tehonnut. Se on harmi, koska minun mielestä Knigthley on parantanut näyttelemistään todella paljon verrattuna kahteen ensimmäiseen osaan. Orlando Bloomin esittämä Will Turner nyt on, mitä on. Klassinen romanttinen sankari, johon on yritetty tuoda uutta syvyyttä traagisten tapahtumien muodossa.
Leffan maisemat ja erikoisefektit ovat yhtä hienoja, kuin edellisissä osissakin. Niitä oli todella miellyttävä katsoa leffasalissa isolla kankaalla, vaikka olin aina jossain vaiheessa vaarassa kuolla tylsyyteen. Ja siitä tulikin mieleen, että leffassa oli ihan selvästi ylipituutta. Siinä oli sellaisiakin kohtauksia, joita ilman elokuva olisi ihan varmasti pärjännyt edes vähän paremmin.
nimimerkki: Phoenix 4-ever
