Yksityisetsivä J.J. ‚Jake‚ Gitter (Nicholson) saa yksikertaisen työtehtävän. Hänen pitää seurata erästä miestä ja tutkia, pettääkö tämä vaimoaan. Mutta, kuten tämäntyyppisissä elokuvissa usein, niin homma muodostuukin kovin mutkikkaaksi ja vaaralliseksi.
Chinatownia on usein sanottu viimeiseksi film noiriksi. Onhan genren ominaisuuksia hyödynnetty myöhemminkin, mutta Chinatown on epäilemättä viimeisiä vanhan ajan etsiväelokuvia. Chinatown päättää kyseisen genren kunniakkaasti. Elokuva käyttää paljon edeltäjiensä tyylejä, mutta tämä elokuva voidaan nostaa häpeilemättä muiden film noir -klassikoiden rinnalle.
Chinatownin tunnelma on toteutettu tyylillä. Elokuvan tunnelma on tummasävytteinen, kuten asiaan kuuluukin. Ja loppua kohden tunnelmaa jopa tummennetaan lisää. Loppu sitten poikkeaakin täysin valtavirran elokuvista. Loppu on synkkä ja jopa puhutteleva. Lopussa käsitellään asioita, joita ei kovin moni 1970-luvulla olisi uskaltanut käsitellä. Muutenkin asioita jätetään auki, eikä kaikkea selitetä. Tämä onkin pelkästään hyvä juttu. Se tuo homman ylle oman salaperäisyyden tuntumansa ja pistää katsojan aivosoluihin vipinää. Tätä ei siis ole suunnattu aivottoman toimintaräiskeen ystäville.
Roman Polanski on siis saanut aikaiseksi todella oivallisen film noirin, joka kunnioittaa kaikkia lajityyppinsä piirteitä. Eikä näyttelypuolessakaan ole mitään valittamista. Jake Gittesin rooliin ei voisi oikein ketään muuta kuvitellakaan kuin Jack Nicholsonia. Tämä on sellainen helmi, että se kannattaa ehdottomasti katsoa.
Pienenä triviana vielä, että Jack Nicholson ohjasi tälle kuusitoista vuotta myöhemmin jatko-osan, The Two Jakesin, joka tunnetaan Suomessa Chinatown II:na.
nimimerkki: Ville
