Hyvät jääkiekko-elokuvat ovat harvassa. Mighty Ducksit ovat liian lapsellisia, Youngblood (suom. Lätkä Veressä) meni ihan liian toiminnaksi ja Mystery Alaska kaatui Russel Crowen luistelutaitoihin (opettelu pitää aloittaa jo pienenä, ei siitä muuten mitään tule). Miracle oli sen sijaan loistava, mutta vain yksi on ylitse muiden: Lämäri, joka näyttää lätkän sellaisena kuin se on, se näyttää kaikista aidoiten sen, mitä tapahtuu kentällä, katsomossa, pukukopissa, pelimatkalla ja kaukalon ulkopuolella.
Charlestown Chiefs on huonossa jamassa: tappioputki näyttää loputtomalta ja joukkuetta ollaan lopettamassa hyvää vauhtia. Vanha konkari, Reggie Dunlop (Paul Newman) jaksaa silti yhä painaa jäällä, vaikka luistimien naulaan ripustaminen onkin väistämättä edessä vuoden parin päästä. Pelaava valmentaja saa hommiinsa reilusti uutta virtaa, kun omistaja tuo näytille joukkueen kolme uutta pelaajaa: Hansonin veljekset. Lisäksi herra kuulee huhun, että jos Chiefs pelaa tarpeeksi hyvin, saattaa jokin tuntematon Floridalainen yhteisö ostaa joukkueen itselleen ja näin turvata pelaajien toimeentulon. Mutta kun Chiefsillä ei löydy taitoa tarpeeksi on turvauduttava väkivaltaan, Hansonin veljesten leipälajiin. Pian koko liiga onkin yhtä väkivalta-sirkusta.
Se mikä tekee Lämäristä parhaan jäkiselokuvan koskaan, on rehellisyys. Jääkiekkopelaajat ovat juuri sitä mitä elokuva antaa ymmärtää. Lisäksi pelikohtaukset ovat hienosti toteutettuja, olihan osa näyttelijöistä yliopisto, tai jopa NHL-tason pelaajia. Lisäksi elokuva on järkyttävän hauska, tappelukohtaukset ovat varmasti jo osa mustan huumorin historiaa. Kaukalon ulkopuoliset kohtaukset ovat elokuvan miinus, niitä on hieman liikaa ja ne tuntuvat välillä olevan hieman väärässä paikassa ja väkisin tehtyjä.
Lämäri on kulttiklassikko, ja varmaankin paras jääkiekko- tai urheiluelokuva mitä tullaan koskaan tekemään. Elokuvaa ei voi suositella kaikille, mutta jääkiekon ystäviin tämä puree takuu varmasti. Miksikö olen niin varma? Allekirjoittanut on pelannut kohta 10 vuotta lätkää ja tuossa eilen katsoimme jälleen pelimatkalla Lämärin. Totesimme yhdessä tuumin, että lätkä on vakava laji, jota ei tarvitse ottaa niin vakavasti. Vakavan hauskoja katseluhetkiä!
nimimerkki: Warrior Of The World
