Jenkeissä ’60 luvulla pieni kaveriporukka elelee rauhallista elämäänsä ja käy vuorilla metsästämässä kauriita. Sitten, kolme miehistä joutuu Vietnamiin.
Miehet jäävät vangeiksi, ja heidät pakotetaan pelaamaan venäläistä rulettia. Kohtaus on kaikenkaikkiaan helvetillisen jännittävä ja piinaava, kuka seuraavaksi maalaa seinää aivoillaan?
Tämä ei ole Kauriinmetsästäjän ”juttu”. Kun miehet pääsevät sodasta, on yksi heistä saanut hermoromahduksen ja istuu pyörätuolissa sairaalassa, toinen on jäänyt Vietnamiin pelaamaan venäläistä rulettia. Kolmas on ainoa joka on vielä täysjärkinen. Kolmas lähtee hakemaan toista vietnamista.
Elokuva on visuaalisesti mahtava. Cimino ohjaa erinomaisesti, ja näyttelijäntyökin on toimivaa, varsinkin Christopher Walkenilta. DeNiro vetää myös ihan hyvän suorituksen, mutta parempiakin on mies tehnyt. Elokuvan ainoa ongelma on sen pituus. Tunnin lyhyempänä se toimisi hiton kovana, mutta nyt se pitkittyy aika turhaan, eikä tapahtumiin saada pontta. Hyvä leffahan Deer Hunter on, siitä ei pääse yli eikä ympäri, mutta pituus vie siitä suurimman särmän. Esimerkiksi alun tunnin mittainen hääkohtaus on auttamattomasti liian pitkä.
Henkilöhahmot ovat tosiaan syvät ja hyvin kirjoitetut. Vietnam kohtaukset ovat mahtavat. Loppuratkaisu on loistava, ja hienosti, hienosti kuvattu. Ohjaus, kuvaus, leikkaus, kaikki nuo hyviä. Pituus, tuo kavala piru, tiputtaa pisteitä, samoin muutama tylsä hetki.
Sotaelokuvahan tämä ei ole, ja leffa kuvaa hyvin sitä mitä sota ihmisille tekee. Miten se vaikuttaa yksilöihin. Suosittelen draamafaneille ja historiafriikeille.
Loppuratkaisu onkin jo oma lukunsa. Se on todella kova ja tinkimätön. One shot. Katsokaa itse.
