Texasin Moottorisahamurhaaja, tuo lähes jokaisen tuntema ja (toivon mukaan) katsoma klassikkokauhuleffa, joka ei ole menettänyt pelottavuuttaan vuosien kuluessa, poiki aikoinaan myös kaksi jatko-osaa. Saamieni tietojen mukaan syy tähän ensimmäiseen jatkikseen oli se, että ihmiset eivät aikoinaan ymmärtäneet alkuperäisen leffan sisältäneen paljon huumoria. Niinpä jatko-osassa kaikki vedetäänkin niin yli kuin on mahdollista. Niinpä tämä ei ole mikään täysiverinen kauhuleffa, vaan yksi maailman hupaisimmista splatter-leffoista.
Bad Tasten tyyli paljastuu jo alkusysäyksessä, jossa kaksi nuorta miestä ajelee autollaan texasin teitä toisen ammuskellessa liikennemerkkejä (erään jopa kaksi kertaa!). Radiossa pauhaa 80-luvun Rock, jota epäsopivampaa musiikkia ei voisi tilanteeseen kuvitellakkaan, joten se toimii huumorina. Eipä sitten aikaakaan kun ilta hämärtyy ja nuoret vain ajelevat autollaan naureskellen ja puhuen samalla radio toimittajan (Caroline Williams) kanssa. Yhtäkkiä heidät yllättää moottorisahan kanssa riehuva hullu ja matka loppuu siihen. Tämä kohtaus ei olennaisesti liity juoneen, mutta antaa makua siitä, mitä on luvassa.
Loppuelokuvan juoni on siinä, että kannibaaliperhe on kiinnostunut vuosien hiljaisuuden jälkeen taas tappamaan ihmisiä ruuakseen. Myös radiotyttö saa tuta tämän, ja päätyykin monien hullujen kohtausten jälkeen pakoilemaan kannibaaleja heidän maanalaisessa piilopaikassaan, sekä häneen rakastunutta Leatherfacea (surkea Bill Johnson). Häntä auttamaan saapuu ”cowboy”, Lieutenant ”Lefty” Engright.
Ensinnäkin on sanottava että elokuvassa ei ole juurikaan samanlaista kauhua kuin ykkösosassa, vaan on melkein puhtaasti splatterkomedia. Toki säikkykohtauksiakin on, mutta ne eivät ole juurikaan pelottavia. Syynä on pääasiassa kaksi asiaa: Caroline Williams on surkea kiljuja ja näytteliä, sekä se, että pelottavimmat kohtaukset ovat täsmälleen samoja kuin alkuperäisessä (esim. Yksin Kotona -jatkiksen tyyliin).
Elokuvassa on runsaasti Bad Tasten tyylisesti ”hauskoja” ja typeriä kohtauksia, Esim. Leatherfacen seksuaalisten himojen herääminen, moottorisahataistelu ja -kauppa ja lopun korni parodia Leatherfacen alkuperäisestä moottorisahatanssista.
Kokonaisuus on siis ihmeellinen sekoitus kornia splatterhuumoria ja säikyttely-yrityksiä. Se, että onko leffa hyvä riippuu siis siitä, mitä siltä haluaa. Jos odottaa samanlaista kauhua kuin ykkösessä, tämä saattaa olla pettymys. Jos taas haluaa lisää Bad Tastea, tämä voi olla hyväkin. Jatko-osana kuitenkin aika köyhä, muttei mikään huono. Hyvä että saadaan joskus vähän erillainen jatko-osa.
nimimerkki: Sano mitä sanot
