Muukalainen (Eastwood), joka ratsastaa muulilla saapuu pieneen San Miguelin kaupunkiin. Kaupunkia hallitsee kaksi jengiä, jotka ovat jatkuvassa asemasodassa. Jengiä Rojo johtaa kiväärillä ammuskeleva Ramon (Volonté) ja jengiä Baxter johtaa John (Lukschy), joka on sheriffi. Tässä tilanteessa osaava mies joko rikastuu tai kuolee. Muukalainen aikoo rikastua.
Tässä on se elokuva, joka teki Clint Eastwoodista tähden ja osoitti Sergio Leonen osaavan tehdä elokuvia. Kokonaisuus toimii hyvin, sillä esikuva on äärimmäisen loistava Kurosawan Yojimbo, jonka miljöön ja tarinan kahdesta jengistä ja sankarista niiden välissä Leonen siirtää taidokkaasti Williin Länteen.
Kourallinen Dollareita on tehokkaasti kuvattu ja koottu elokuva, mutta se on kuitenkin samalla harjoitus. Leone ei vielä tässä elokuvassa ole hionut taitoaan Westernien ohjaajana huippuunsa ja on sen takia ottanut Kurosawan jo toimiviksi huomaamia ratkaisuja. Tilanne on erityisen harmillinen sellaiselle, joka on jo nähnyt alkuperäisen elokuvan, mutta se ei vähennä Leonen työn osuutta. Hän osaa matkia siten, että toimivat ratkaisut eivät menetä toimivuuttaan.
Ainoa tekninen virhe löytyy kohtauksesta, jossa Muukalainen saa turpiinsa Rojoilta. Kohtauksen leikkaus hyppii harmillisesti ja joidenkin näyttelijöiden dubbaus on karmeaa mutta onneksi muut seikat, kuten kameratyö ja erityisesti Clintin karkea suoritus Muukalaisena pelastaa paljon.
Kokonaisuutena Kourallinen Dollareita on tyylikäs ja vahva elokuva, mutta ei vielä Sergio Leonen ohjaama spagettiwestern-mestariteos, vaan pelkkä loistavasta elokuvasta tehty hyvä toisinto toiseen miljööseen. Toimivat elementit ovat mukana, mutta tulos kärsii hieman muutoksesta. Luonnollisesti Ennio Morricone oli jo tässä vaiheessa Leonen uraa mukana ja teki hienon musiikin myös tähän spagettiwesterniin, jonka arvo on pääasiassa historiallinen taiteellisen sijasta.
nimimerkki: Jurpo
