Agentti Frank Castle (Jane) on onnellinen mies päästyään eroon vaikeasta työstään voidakseen viettää enemmän aikaa perheensä seurassa. Tämä idylli kuitenkin keskeytyy hänen surmattua epähuomiossa miljonääri Howard Saintin (Travolta) pojan viimeisen työtehtävänsä aikana. Saint ei tästä pidä ja määrää Castlen perheen Frankin itsensä kanssa tapettavaksi. Frank jää henkiin massamurhasta ja palaa takaisin kostaakseen. Verinen koston odysseia alkaa.
Tässä oli viihdyttävä pläjäys. Marvelin lukuisien hahmojen filmatisointi on ollut vaihtelevan tasokasta, vaikkakin lähes normina kesyä väkivallan ja raakuuden suhteen. The Punisher ei ole onneksi tätä mietoa kastia, vaan vääntää raakuuksien ja väkivallan mittaria astetta synkempään asteeseen. Samalla mukaan tulee myös tummempia sävyjä koko tarinaan, minkä aikana Castle paitsi tappaa vastustajansa, myös ajaa heidät tappelemaan toisiaan vastaan ja kärsimään, ennen kuin tappaa heidät kylmästi.
Juoni on melkoisen yksinkertainen, minkä takia hahmoihin keskutytään pitkälti. Thomas Janen karkea olemus sopii hyvin tuskan riivaman Castlen rooliin, mikä näyttää onneksi myös hahmon heikkoudet. Uni tulee vain juomalla itsensä sammuksiin ja pelkkänä ihmisenä Castle ottaa osumaa vastaan enemmän kuin antaa. Luonnollisesti ”sankari” selviytyy näistä tälleistä, mutta on todella virkistävää nähdä supersankari, jota murjotaan ja haavoitetaan. Eikä vain kerran, vaan koko ajan.
John Travolta hoitelee roolinsa roistona rutinoidulla ammattitaidolla, vaikkakin ”roisto” on paljon kyynistä ”sankaria” tylsempi. Muitakin ”roiston” kätyreitä kuvataan ja yhdenkään hyvää inhimillistä ominaisuutta ei tuoda esiin. Hahmot ovat yksiulotteisen karrikoituja, mutta toimivat hyvin luomaan kuvaa raa’asta ja julmien oikkujen hallitsemasta maailmasta.
Mollivoittoiseen nihilismiin lisättynä on annos ajoittain hyvinkin valoisaa huumoria, mikä kylläkin istuu tarinaan. Tappelussa hajoitetaan ovet, huonekalut, seinät ja osallistujien ruhot, yksikään Frankin luoma ansa ei osoittaudu toimivaksi ja lopulta voitettuaan ja kerrottuaan olevansa kunnossa rääkätty kostaja kaatuu suorilta jaloilta urheilutermi knock out-tilaan.
Hyvässä elokuvassa on kuitenkin heikkoja hetkiäkin. Huolimatta tarinaan liitetystä synkeydestä, allekirjoittaneelle The Punisher ei ollut riittävän raaka ja synkkä. Jonathan Hensleighin ohjaus ja osittain kirjoittama käsikirjoitus menee julmuudessaan pitemmälle kuin tavanomaisen kiltti Hollywood-supersankaripläjäys, mutta tuntuu, että rajaa olisi voitu koetella vielä enemmän. Kokonaisuutena kiitettävän raaka ja nihilistinen anti-supersankaripläjäys. Hyvät näyttelijät ja raakaa väkivaltaa.
(Lisätietona vielä, että ensimmäinen filmatisointi tästä hahmosta tehtiin 1989 pikkubudjetilla ja Dolph Lundgren näytteli silloista Frank Castlea)
nimimerkki: Jurpo
