Kun tieto Salatut Elämät -aiheisesta elokuvasta tuli julki, ajattelin, että elokuva on joko aivan jäätävää shaibaa tai yllättää positiivisesti. Noh, leffa tuli ja sai kritiikkiä todella paljon lähes jokaiselta. Siitäpä syystä pitkitin leffan katsomista näinkin pitkään. MTV tuon elokuvan taannoin näytti ja tallensin sen digiboksin uumeniin ajatuksella ”jos sen joskus katsoisi.” Nyt tylsänä sunnuntai-aamupäivänä päätin sitten tuon leffan katsastaa, kun kestokaan ei ole pitkä, joten mitäpä haittaa siitä olisi, jos leffa olisikin huono?
Leffan juoni itsessään aiheutti ennakkoajatuksia, että mitenköhän tuo saadaan toimimaan. Sergei ja Peppi lähtevät kavereineen viettämään Pepin ja Sergein hääjuhlaa. Okei, idea on ihan hyvä.
Elokuvan pituudesta johtuen juoni on todella tiivis ja kaikki tapahtuu erittäin nopeasti. Tällaisessa elokuvassa se on vain hyvä asia. Noin tiiviiseen aikaan ei voi jättää tyhjiä kohtia.
Näyttelijät ovat kaikille Salkkari-faneille ennestään tuttuja. Vakiosuorituksia kaikilta, eikä yllätyksiä nähdä. Ainoastaan Markku Pulli jaksaa vakuuttaa Joonatanin roolissa ja sainpahan hänen ansiostaan yhdet naurut leffan aikana.
Elokuva on harmillisesti vain pintaraapaisu aiheesta. Jos leffaan olisi laitettu vähän enemmän pituutta ja rauhassa paneuduttu asioihin, olisi se varmasti ollut parempi. Nykyisellään elokuva ei aiheuta minkäänlaisia kauhun tai dramaattisuuden tunteita.
Nightmarea ei kannata katsoa, jos et pidä Salkkareista tai et ole niitä koskaan katsonut. Tämä leffa on selkeästi tehty faneja silmälläpitäen. Eikä kyllä fanienkaan kannata tätä ottaa liian vakavasti. Kevyttä hömppää.
Nimim. Salattuja Elämiä jo vuodesta 1999 katsoneena, eikä loppua näy.
