Bill Clintonin värikäs kausi Yhdysvaltain presidenttinä poiki aikoinaan kaksi mainiota The White Housen tiimellykseen sijoittuvaa elokuvaa. Toinen näistä kahdesta leffasta on tietenkin hulvattoman hauska Primary Colors, ja toinen, hieman hillitympi vaihtoehto, Rob Reinerin ohjaama The American President. Tällä kertaa suurennuslasin alle otetaan juuri tämä jälkimmäinen tapaus. Kyseessä on vuonna 1995 valmistunut romanttiseksi komediaksi naamioitunut satiiri, joka sisältää sopivassa suhteessa myös poliittisia aineksia. Taustalla kurkkii myös sitä kuuluisaa amerikkalaista ironiaa, josta aina silloin tällöin kuulee puhuttavan.
Yhdeksän kertaa kymmenestä vanha kettu Michael Douglas onnistuu lähinnä ärsyttämään kaikkine maneereineen, mutta tällä kertaa mies on suorastaan miellyttävässä vireessä. Douglas esittää istuvaa presidenttiä Andy Shepderdia, joka vaalivuoden kiihtyvästä kilpailusta ja poliittisten neuvonantajien vastustuksesta huolimatta ryhtyy lämmittelemään liberaalien palkkaamaa viehättävää ympäristölobbaria, jota tulkitsee sympaattinen Annette Bening. Kaksikko luonnollisesti lankeaa toisiinsa, mutta pariskunnan ympärillä vallitseva tiukka poliittinen korrektius ja alati kasvavat paineet paiskovat kapuloita lempiväisten rattaisiin.
The American President on lähes täydellisen sujuva sekoitus nokkelaa piruilua ja lämminhenkistä hömpötystä. Oman osansa kritiikistä saavat esimerkiksi Yhdysvaltojen ynseä suhtautuminen Kioton kaltaisiin kansainvälisiin sopimuksiin, ja amerikkalaisten ainainen hinku personoida jokainen olemassaoleva instituutio, aatesuuntaus ja järjestö. Hyvin toteutetut ihmissuhteet muodostavat tervetulleen vastapainon kaikenlaiselle politikoinnille. Douglasin ja Beningin kemiat kohtaavat kiitettävästi, samoin yh-pressan suhde Shawna Waldronin näyttelemään tyttäreen on aidosti mukavaa katseltavaa, ja näiden kahden välillä käydäänkin elokuvan parhaat vuoropuhelut.
Sivuosissa nähdään kokeneita ja osaavia ammattilaisia. Sittemmin Alzheimerin taudin rapistama Michael J. Fox näyttäytyy vielä tässä elokuvassa varsin hyvävointisena. Fox näyttelee presidentin sisäpoliittista avustajaa, ja mies onnistuu tuomaan rooliinsa sekä syvyyttä että huumoria. Myös lähes tunnistamattomaksi muuntautunut Richard Dreyfuss tekee hyvän roolisuorituksen presidentti Shepherdin konservatiivisena vastaehdokkaana. Varsinaisesta nappisuorituksesta vastaa kuitenkin Shepherdin parasta ystävää esittävä Martin Sheen, jolle The White House-kuviot ovat myöhemmin tulleet entistä tutummaksi hittisarja The West Wingin myötä.
The American President on yksinkertaisesti erittäin hyvä. Kerrankin romanttinen komedia, jota katsellessa ei tule vaivautunut olo tai mitään muutakaan myötähäpeän tunnetta. The American President ei ole mikään naiivi aikuissatu, vaan taitavasti ohjattua laatuviihdettä, joka osaa tarvittaessa myös vakavoitua. Kunhan toiset kymmenen vuotta vielä vierähtää, niin tuskin kukaan tätä pläjäystä pahemmin pysähtyy muistelemaan, mutta lauantai-illan kertakäyttöviihteenä homma toimii paremmin kuin hyvin.
nimimerkki: esimies
