Sherwoodin metsässä lymyilevä lainsuojaton Robin (Kevin Costner) on puoliksi myyttinen henkilö. Kevin Reynoldsin ohjaama versio lähtee siitä että Robin on aatelissukua ja tämän [I]nemesis[/I] on luonnollisesti Nottinghamin sheriffi (Alan Rickman) jonka kätyri on Guy of Gisburne (Michael Wincott) ja Robinin rakastettu on Marian (Mary Elizabeth Mastrantonio). Robinin koplassa on myös mauri Azeem (Morgan Freeman), Pikku-John (Nick Brimble), Will Scarlett (Christian Slater) ja munkki-Tuck (Michael McShane). Juonellisesti ei mitään uutta auringon alla, joten meriitit on haettava muualta. Suureksi harmiksi on todettava että niitä hyviä meriittejä löytää vain yhdestä pisteestä. Kaikki muu löyhkää laiskalta, ylisuureelliselta ja mielikuvituksettomalta.
Käsikirjoituksen rustaillut Pen Densman [B]ei[/B] ole kirjoittanut kovinkaan paljoa elokuvia ja se ei ole kovinkaan yllättävää. Jokainen idea mikä tästä elokuvasta löytyy on pihistetty jostain muualta ja niitä on sullottu mukaan aivan liian paljon. Kevin Reynolds ei paljoa muuta voi kliseesilpulle tehdä kuin paketoida sen nätiksi, ammattitaidolla toteutetuksi ja toivoa parasta.
Kevin Costner varsinaisessa nimiroolissa jää varsin tylsäksi ja värittömäksi sankarpersoonaksi joka käyttää miekkaa ja pitkäjousta taidokkaasti. Morgan Freeman jää surkean roolinsa vangiksi eikä saa aikaan kovinkaan mielenkiintoista roolia vaikka karsismalämpöä löytyy. Mary Elizabeth Mastrantonio toimii mainiosti asemaansa voimakkaampana Marianina, mutta jälleen kerran käsikirjoitus estää loistavuuden. Christian Slater yrittää saada Robinin joukon synkimmästä hahmosta kireän ja vihaisen ja onnistuukin siinä, mutta syy moiseen on naurettavan lattea. Nick Brimble ja Michael McShane tarjoavat taustatukea.
Nautinnollisen hienovaraisesti nariseva Alan Rickman tunnisti käsikirjoituksen surkeuden ja vaatimalla vaati oikeuden tehdä se omien päähänpistojensa mukaan. Tässä tapauksessa ne päähänpistot tarkoittavat niin pikkumaista, sadistista ja rähisevät repliikkinsä mylvivää Roistoa että se kiepahtaa parodian tuolle puolelle ja takaisin. Michael Wincott ei paljoa muuta voi tehdä kuin hieman heittää bensaa tuleen ja pysytellä piilossa.
Lyhyesti ja ytimekkäästi Kevin Costnerin tähdittämä [I]Robin Hood – varkaiden ruhtinas[/I] on löperösti kirjoitettu ja laiskasti toteutettu, mutta yksistään Alan Rickmanin herkullinen ylinäyttely tekee siitä muistettavan. Kaikki muu unohtuu epämääräiseksi massaksi.
