Kyseessähän on sitten varsinainen spektaakkeli ja yksi vaikuttavimmista leffoista joita on tullut taas aikoihin nähtyä. Martin Scorsese on yksi suurista ohjaajista, joka on pistänyt kankaalle taas kerran mielettömän pläjäyksen. Gangs of New York on saanut 10 oscarehdokkuutta ja kyllähän tästä löytyykin paljon hyvää.
Leffa on paikkapaikoin yllättävän veristä mättöä, mutta silti loistava tarina. Näin pitkässä jutussa alkaa ahteri jo hiukan puutua, mutta se suotakoon koska homma pitää imussaan lähes koko ajan. Pieniä suvantoja toki piisaa jolloin on aikaa hengähtää. Daniel Day-Lewis vetää täydet pointsit silmäpuolipahiksena. DiCaprio ei paljoa heikommaksi jää ja heppuhan alkaa paiskaamaan lapsenkasvoisuudestaan huolimatta jo kunnon aijäroolia, sitä se leukaparta teettää.
Tarina kiteytyy New Yorkiin parin korttelin alueelle amerikkalaisten sekä irlantilaisten maahanmuuttajien välisiin kahnauksiin 1846-1863 väliselle ajalle. Mukaan tulee myös amerikan sisällisota ja maahanmuuttaja-irkkujen pikakansalaisuus sekä pakkovärväys suoraan kentille kuolemaan. Eihän tuollainen peli vetele.
Leffa on hiukan omituinen siinä mielessä, että alusta lähtien tyhmempikin osaa päätellä kuinka pahis-hyvis -homma loppuu. Vaikka juttu leveää poliittisesti hiukan laajemmaksi niin päähenkilöiden välit on kuitenkin se ydinjuttu.
DiCaprion ja Cameron Diazin välille kehitellään myös romanssia, mutta mistään imelyydestä ei tosiaankaan ole kyse vaan tuokin juttu on juonessa mukana turhaa korostumatta. Liam Neeson vetäisee alussa varsin ”vähäisen roolin”, jonka muisto kuitenkin kantaa koko leffan läpi, tuo on oikeastaan aika jännä juttu sisänsä.
Kaikin puolin hieno leffa ja loppukuvat vaikuttavat, silloin viimeistään tajuaa että aika tikittää, kehitys kulkee ja kaikille tulee vuoro olla osa historiaa. DiCaprion tähdittämä toinen samaiselle 2002-vuodelle päivätty leffa; Ota kiinni jos saat viehätti kyllä silti vieläkin enemmän, mutta eihän näitä oikein voi verrata keskenään.
