Tutustuin Eminemiin musiikin puolella. Hänen kauttaan räpistä innostuin. Bongasin tämän teinivuosieni ”idolin” elokuvan Anttilan Top10-hyllystä. Olen aina kunnioittanut Eminemiä artistina, mutta että näyttelijänä, hmm… epäröintiini oli saatava vastaus.
Tuuppasin 8 mile -elokuvan soittimeen sisään ja otin mukavan asennon sohvalla. Elokuva alkaa juoneen/tunnelmaan sopivalla kappaleella höystettynä, asetan aivoni keskittymisasentoon.
Eminemin artistinimi on elokuvassa ”B-Rabbit”, vaikkakin elokuva kertoo itsestään Eminemistä. B-rabbit asustelee Detroitin slummialueella asunto/perävaunussa äitinsä ja tyttärensä kanssa. B-rabbit käy töissä autotehtaalla jotta voisi elättää itsensä ja tyttärensä. Autotehtaan surkea palkka ei ole kuitenkaan linkkinä slummeista pois, joten B-rabbit
käy aktiivisesti bätläämässä (verbaalisissa solvauskisoissa hidastempoista komppia vasten) muiden slummin nuorten kanssa. Valkoinen räppäri tummien jengiläisten alueella ei kuulosta lupaavalta, mutta tämä valkoinen räppäri onkin huomattavan taidokas. Lisähaastetta tuovat äidin (Kim Basinger) ku*ipäinen poikaystävä sekä suhde Brittanyyn (B-rabbitin ihastuksen kohde). Kehissä on raaka todellisuus vastaan nuoren miehen tahto.
Elokuva vie realistisella juonella katsojaa alusta loppuun, eikä jätä kylmäksi vanhempaa tai hiphopista välittämätöntäkään katsojakuntaa.
Curtis Hanson on ohjannut leffan tyylikkäästi ja näyttelijäkaarti hoitaa hommansa neljän tähden edestä. Kokonaisuutena leffa on 4,5 tähden arvoinen paketti.
nimimerkki: Pohjan Tähti
