Derryn kaupunkiin vakituisesti saapuva Tanssiva Pelle Penninvenyttäjän (Bill Skarsgård) sirkus joutui häipymään paikalta tomaatteja, mätiä kananmunia ja pulloja väistellen ja ei ollut mielissään. Aikaa on kulunut, Häviäjät ovat hajaantuneet, menestyneet ja vain Mike Hanlon (Isaiah Mustafa) on jäänyt paikan päälle muistamaan ja taltioimaan Derryn historiaa. Suuren kauhun ajamana ja väkivaltaisten tapahtumien piikatessa hän lähettää kutsun ja Häviäjien harmiksi hyödylliseksi työkaluksi osoittautunut Henry Bowers (Teach Grant) sai myös vapaalipun Juniper Hillin vankimielisairaalasta. [movie=1990]Se[/movie] tarkoittaa Chüdin rituaalia, talismanien etsintää, kasvukertomusta, Richie Tozier (Bill Hader) saa äkillisesti vakavan ramppikuumeen, riskit hallitseva Eddie Kapsbrack (James Ransone) todistaa tilaston todeksi ja antiikkikauppias (Stephen King) tietää että menestyneellä kirjailijalla on on varaa maksaa 300 dollaria polkupyörästä,
Andrés Muschietti palautti Penninvenyttäjän yleiseen tietoon ja valitettavan puoliskainen leffa sai täydentävän puoliskan joka käyttää myös takaumia hyödykseen. Sanomattakin on selvä että Gary Daubermanin sovitus hyödyntää 1123-sivuista avohakkuuta tehokkaasti ja melkein kolmen tunnin mitasta huolimatta jättää monta elementtiä harmillisen vajaaksi tai ohueksi. Tapahtumiakin on lisätty aika ronskilla otteella ja se ei haittaa aikuispuolen tarvitessa niitä ja selväksi tulee että Muschietti tuntee kauhuleffansa ja lisäksi karrikointiakin on huomattavasti vähemmän hahmojen ollessa aikuisia.
James McAvoy on Änkyttäjä-Bill joka ei todellakaan osaa lopettaa juttujaan ja vastapainona Isaiah Mustafa on pakkomielteinen tutkija jonka tietoarsenaali on aika iso. Bill Hader lörpöttelee huonoja vitsejä ja James Ransone paukuttaa takaisin. Roolituksia Häviäjien puolelta ei ollenkaan voi moittia ja se onkin täysin odotettavaa ohjaajan osatessa asiansa ja siirtymien ollessa kekseliäitä. Teach Grant on isoksi kasvanut sekopäinen takatukka Henry Bowers (Nicholas Hamilton) joka Allekirjoittaneen suureksi harmiksi ei sano ”[I]kök[/I]” noustessaan istumaan. Bill Skarsgård revittelee ehtymättömällä Penninvenyttäjän oveluudella, katsoo kieroon ja tämän veristä menneisyyttäkin valaistaan. Selväksi tulee että jopa maailmojen syöjän on toteltava muotonsa lakeja ja [movie]Se[/movie] on myös oppinut tappiostaan.
Häviäjät kasvavat kohdatessaan Sen jonka piti jäädä unohduksiin ja groteski noita-akkakin (Javier Botet) on pelkkä naamio jonka takana pohjimmiltaan pelkurimainen asia lymyilee. Yksinään tämä ei todellakaan toimi, mutta ensimmäisen osan kanssa muodostaa jämäkän kauhuleffan.
