Käsis kompastuu omaan monimutkaisuutensa.

27.11.2004 21:08

Arvioitu elokuva

Ohjaajat:
Käsikirjoittajat: ,
Alkuperäinen nimi:Batman Returns
Valmistusvuosi:1992
Pituus:120 min

Kalliille, mutta sitäkin tuottoisammalle supersankarieepos Batmanille tehty jatko-osa ei toimi mielestäni todellakaan yhtä hyvin kuin ensimmäinen osa, vaikka Tim Burton onkin ohjaajana.

Juoni: Gotham Cityn rauhaa häiritsee irvokkaan Jokerin jälkeen 3 uutta konnaa. Miljonääri Max Shreck (Christopher Walken), joka suunnittelee uutta ydinvoimalaa Gothamiin eikä projektissa ole puhtaita jauhoja pussissa. 33-vuotta viemäreissä asunut epämuodostunut Pingviini (Danny DeVito), joka nousee maan päälle ja kieroilee itsensä kansalaisten suosioon parjaamalla Batmania julkisesti. Shreck yrittää surmata nössön sihteerinsä Selina Kylen (Michelle Pfeiffer) tiputtamalla tämän parvekkeelta alas, jolloin Kylesta kehkeytyy kolmas konna, seksistinen Kissanainen, joka ei oikein tiedä kenen puolella on. Siinä missä Pingviini tahtoo tappaa Batmanin, Kissanainen tahtoo tämän rakkauden. Miljonääri Bruce Waynen (Michael Keaton) ei auta muuta kuin pukea lepakkotrikoot päälleen ja lentää synkkään Gotham Cityyn…

Käsikirjoitus on monimutkaisempi kuin ensimmäisessä. Tämän luulisi olevan hyvä asia, mutta käsis kompastuu omaan monimutkaisuutensa. Elokuva jää keskeneräiseksi eikä kunnollista Batman vs. Pingviini tilannetta saada, vaikka Batman Kissanaisen kanssa ottaakin muutaman kerran yhteen. Synkkyys on viety äärimmäisyyksiin ja tämä toimii niin hyvässä kuin pahassa. Roolisuoritukset ovat suhteellisen hyviä: Keaton on hyvä pukiessaan lepakkotrikoot ylleen, mutta edelleen aika vaisu siviilielämän Bruce Waynenä. DeVito varastaa show’n groteskina ihmiseläimenä vaikkei todellakaan mene Jack Nicholsonin esittämän Jokerin ohi, vaikka käyttääkin aika erikoista taktiikkaa Gotham Cityn valtaamiseksi. Pfeiffer tekee myös hyvän roolin Kissanaisena, jonka aikeista ei kukaan ota selkoa, vaikka hahmo meinaakin välillä ajautua tahattoman koomiseksi. Christopher Walken tekee mainion roolin kierona ökymiljonäärinä, mutta jää auttamatta hyvin etäälle ja tuntuu hyvin turhalta hahmolta.

Soundtrack-guru Danny Elfmanin mahtipontinen musiikki on todella upeaa kuultavaa ja valkoinen lumi tuo lisää fantasiaa synkkään rikollisten ja mielipuolten kaupungiin. Silti leffa ei toimi, lähinnä liian monimutkaisen käsiksen, toteutuksen ja liiallisen henkilömääränsä takia. Ei tämä surkein Batman ole (Batman & Robin taitaa viedä sen paikan), mutta ei hyvä. Kyllä se ensimmäinen on paras ja Jokeri on pahin konna mitä Batman on saanut vastaansa, piste.

nimimerkki: Koralli

Arvosteltu: 27.11.2004

Lisää luettavaa