Jimmy ”B-Rabbit” (Eminem) on nuorukainen joka asustaa Detroitin slummeissa. Köyhälistön elämä on lohdutonta ja kun alkoholisti-äiti (Kim Basinger) lähinnä naiskentelee poikansa luokkatovereiden kanssa, täytyy Jimmyn käydä töissä autotehtaassa elättääkseen pikkusiskonsa ja itsensä. Iltaisin Jimmy pakenee lohdutonta maailmaansa musiikkiin, kaupungin slummien rap-kerhoihin joissa otetaan verbaalisesti miehestä mittaa. Joskus myös fyysisesti. Mutta Jimmy on päättänyt hänestä tulevan jotain, jotain erikoista jonka avulla hän pääsisi pois lohduttomasta helvetistään. Myös eräs tyttö (Brittany Murphy) sulostuttaa hänen elämäänsä…
8-Mile kuuluu elokuviin jotka yllättivät meikäläisen totaalisesti. Olin jo tästä elokuvasta kuullessani valmis polttamaan rekkavaunullisen Fubu-pipoja sillä räppi ei todellakaan kuulu meikäläisen musamakuun. Mutta Eminem osaa todellakin ihan oikeasti näytellä, käsikirjoitus pesee monenlaiset Hollyhutut-viritelmät yks-nolla ja ohjaaja Curtis Hansonin kädenjälki on kaunista katsottavaa.
Näyttelijät ovat mahtavia. Eminemiä ei todellakaan voi liikaa kehua, nyt olen täysin vakuuttunut hänen kyvyistään. Anteeksi skeptisyyteni, palautan Fubu-pipot Stockmannille. Kim Basinger on uskottava Rabbitin alkoholistiäitinä ja Mekhi Pfiher hänen kykyihinsä uskovana ystävänä. Brittany Murphyn rooli Rabbitin tyttöystävänä jää tosin hieman ontoksi ja hänet onkin todennäköisesti pistetty filmiin vain naispuolisten katsojien houkuttelemiseksi (ihan kun Eminem ei siihen jo riittäisi).
Kokonaisuutena 8 mile on ainakin minulle vuoden yllättäjä. Se on karu mutta realistinen tarina elämän kurjuudesta mutta myös sen valopilkuista ja toivosta. Elokuva kannattaa katsastaa vaikkei diggaisikaan Eminemistä sillä rapmusiikki ei nouse elokuvassa kovin niljakkaalle tasolle. Mitään suurempia virheitä ei muihin tämän vuoden draamoihin verrattuna löydy joten suosittelen hieman kypsempienkin elokuvien ystäville täysin estoitta.
