(Ota hyvä asento tai skippaa koko alkukappale, luvassa on nimittäin muistelo.) Joskus kauan sitten, kun Söpö oli vähän kompaktimpaa kokoa ja tietämättömämpi asioista, hän näki elokuvissa jotakin aivan suurenmoista ja koki valaistumisen ns. oikeiden piirrettyjen (lue: pitkät piirroselokuvat) maailmaan. Se ei tapahtunut Disney -elokuvan kautta, vaikka lähellä niitä toki liikuttiinkin. Alkukuvana Söpö muistaa nähneensä itsensä Tim Burtonin animaattoroiman hassunhauskan koiratarinan. Sitten alkoi se varsinainen leffa: dinosaurusseikkailu Maa aikojen alussa.
Leffan päätähti on dinonpoika Pikku Tassu. Tämä urhea pikkuinen kuuluu nk. pitkäkauloihin, joille maistuvat kasvikset. Valitettavasti niistä juuri on pulaa. Kaikki valtavat dinosaurukset alkavat vähitellen matkata kohti parempia, vehreämpiä asuinsijoja. Joukon hännillä vaanii alituiseen vaara, julmaakin julmempi peto, jolla on hampaita kuin vastuuntuntoisella äidillä murheita. Pedon nimi on osuvasti Terävähammas. On pitkälti juuri tämän hirviön syytä, että Pikku Tassu joutuu kulkemaan halki vaarojen ilman isompien turvaa. Pikku pitkäkaula saa sentään seurakseen moninaisen esihistoriallisten eläinten joukon: määrätietoisen kolmisarvi Seran, lentokyvyttömän lentäjä Petrin, piskuisen Allin ja puhumattoman Piikin. On sanomattakin selvää, ettei matkalaisilla aina ole yhteistä säveltä, mutta hauskojakin hetkiä mahtuu mukaan.
Maa aikojen alussa on siitä harvinainen piirretty, ettei siitä yritetty vääntää musikaalia. Tätä tarinaa ei tarvitse kuljettaa eteenpäin höpsöhköillä lauleluilla, eikä sellainen sopisikaan. Maa aikojen alussa on paikoin hyvinkin surullinen (vaikka loppu on tietysti onnellinen) mutta myös opettavainen kertomus. Jos Leijonakuninkaan julkaisun aikoihin päiviteltiin, miten kertoa lapsille kuolemasta, pitää vain kysyä, mitä kerrottiin tämän elokuvan julkaisun aikoihin?
Elokuvan piirrosjälki on (eritt.) kaunista käsityötä. Suurin vaikuttaja tähän oli tietysti pääanimaattorina toiminut Don Bluth, joka käsityön suurena kannattajana lähti ammoin Disneyltä ovet paukkuen, kun firmassa alettiin innostua tietokonetaiteilusta. Upean animaation tukena on James Hornerin takuuheino, aidoilla soittimilla toteutettu musiikki.
Maa aikojen alussa on saanut lukuisia jatko-osia, joiden laatu ei tietenkään yllä lähellekään alkuperäistä seikkailua missään muodossa. Pikku Tassun ensimmäinen matka on se, jonka jokaisen soisi näkevän. Se nelistää monen Disney –piirretyn yli pelkällä ideallaan, vaikka häviäisikin niille kilpailussa värikirjosta.
