Aiempiin Potter- elokuviin perehtyneenä en enää edes odota näiltä elokuvilta mitään kovin hienoa. Muutamia ihan mukavia kohtauksia lukuun ottamatta Feeniksin kilta on melkoista kökköä. Juoni etenee turhan vauhdikkaasti ja töksähdellen kohtauksesta toiseen ja pudottaa kirjoihin- tai aikaisempiin elokuviin tutustumattoman nopeasti kärryiltä. Tämä juonen tökeryys taas yritetään haudata komeisiin erikoistehosteisiin. Monikin Potter fani varmaan ärtyy moisesta paukkeesta, sillä kirjojen tunnelma on haudatu melkein kokonaan ja elokuvassa lemahtaa ikävästi raha.
Näyttelijöiden rooleista taas ei voi sanoa pahaa. Lapsinäyttelijöistä, jos heitä nyt enää lapsiksi voi sanoa, löytyy joka elokuvassa uusia, hienoja ulottuvuuksia. Varsinkin Hermionea näyttelevä Emma Watson tuntuu kehittyvän koko ajan vain paremmaksi. Rupert Grint taas on päässyt eroon koomisesta naamanvääntelystään ja hänestä on kehittynyt mitä parhain Ron Weasley. Daniel Radcliffe taas vetää Harryn roolinsa tyylillä, niinkuin aina. Uusista lapsinäyttelijöistä voisi mainita Evanna Lynchin, jonka Luna Lovekivan rooli on kerrassaan tyylikäs. Harmi, että tästä uudesta kasvosta ei ehditty ottaa kaikkea irti. Aikuiset näyttelijät taas vetävät roolinsa lähes rutiinin omaisesti.
Hienoista fantasiakirjoista ei saisi tehdä ”Ihan katsottavaa yhden illan hömppää”, mutta sitä tämä kuitenkin on ja piste.
