Jatkaa tarinaa uudesta näkökulmasta katsottuna, mutta kunnioittaa alkuperäisiä Rocky-elokuvia.

24.3.2018 12:09

Arvioitu elokuva

Ohjaajat:
Käsikirjoittajat: ,
Alkuperäinen nimi:Creed
Valmistusvuosi:2015
Pituus:133 min

Rocky-elokuvat on urheiluelokuvien parhaimpia saavutuksia ja jonkinlaisia klassikkoja ylipäätänsä. Ensimmäinen Rocky ilmestyi vuonna 1976 ja oli yllättävä hitti. Kukaan ei juurikaan luottanut tuntemattomaan Sylvester Stalloneen ja tämän ideoihin. Kaikki tulikin täysin puskista ja myöhemmin tämän elokuvan kaavaa onkin käytetty monien elokuvien kohdalla, joista ensimmäisenä tulee mieleen kasarin Karate Kid. Jatko-osa ilmestyi kolmen vuoden päästä ja sai nimekseen Rocky II (suomessa Rockyn uusintaottelu). Se jatkoi tarinaa lähes yhtä hyvin kuin edeltäjänsä. Vuonna 1982 sai ensi-iltansa Rocky III, joka tunnetaan suomessa nimellä Tiikerinsilmä. Tämä kolmas elokuva aloitti Syltyn uran pullistelun. Rockyn lisäksi myös Rambo muuttui 80-luvulla lihaksiaan pullistelevaksi Teräsmieheksi.

Adonis Johnsonin isä oli kuuluisa raskaansarjan mestari Apollo Creed, joka kuoli ennen Adoniksen syntymää Ivan Dragon käsittelyssä. Päättäväinen Adonis uskoo nyrkkeilyn taidon kiertävän hänen veressään, mutta ei uskalla käyttää isänsä nimeä, Creediä. Philadelphiassa hän etsii käsiinsä isänsä vanhan vastustajan ja ystävän, joka suostuu lopulta valmentajaksi. Samalla, kun Adonis kohtaan nyrkkeilyn rankan treenaamisen ja vielä rankemmat vastustajat, valmentajan toimiva Rocky Balboa taistelee omaa vihollistaan vastaan. Adonis tapaa laulajan, jonka kanssa hänelle syntyy romanssi. Viimeiseksi Adoniksen on todistettava ansaitsevansa isänsä kalliin perinnön. Taistelu mestaruudesta voi alkaa.

Neljäs elokuva ilmestyi kolmannesta katsottuna kolmen vuoden päästä ja jatkoi entistä juustoisempana. Rockyn hahmosta muuttui erilainen ja hän ei enään ollut niin inhimillinen kuin alunperin. Tähän asti jokainen Rocky-elokuva oli ollut hyvä, mutta viidennen kohdalla tuli muutos. Nimittäin Rocky V:n kuului olla sarjan viimeinen elokuva, mutta valitettavasti se heikoin. Onneksi vuonna 2006 Syltty tuli järkiinsä ja teki paluun hahmon juurille osuvasti nimetyn Rocky Balboa -elokuvan avulla. Tarina oli nyt kerrottu. Tai niin luulimme. Aaron Covington ja Ryan Coogler ovat tulleet ja kirjoittaneet oikeasti uskollisen ja onnistuneen jatkon kaikkien aikojen nyrkkeilijälle. Ja niin Creed, joka on tunnettu myös nimellä Creed: The Legacy of Rocky sai ensi-iltansa vuonna 2015.

Michael B. Jordan tyrmäsi itseni ja toi upeasti mukaan sitä jotain Stallonen kauan sitten tuomaa voimaa, mutta yhdisti silti omaakin sekaan. Hänen käymä tarinakin on monella tapaa Rockyn tarinaa muistuttava ja se ei missään nimessä ole huono. Hänessä on selvästi sitä jotain Tiikerinsilmää. Hänen apunaan on myös käsikirjoitus, joka kehittää hahmoa hienosti. Mukana on myös itse Rocky. Yksi kaikkien aikojen toimintatähdistä, Sylvester Stallone on palannut hänen parhaimman hahmonsa luokse. Stallone tulkitsee Rockya intohimoisesti, mutta rauhallisen ammattitaitoisesti. Hän sai roolistaan ansaitun Oscar-ehdokkuuden.

Tämän sarjan leffoissa on yleensä ollut myös muistettava pahis, joita ovat olleet Apollo Creed, Clubber Lang ja Ivan Drago. Vain Rocky V:ssä ja Rocky Balboassa nähtiin helposti unohdettavat pahikset. Harmi vain, mutta myös tämän elokuvan vastustajana toimiva ”Pretty” Ricky Conlan on aika mitäänsanomaton vihulainen. Häntä esittävä Tony Bellew on oikea brittiläinen nyrkkeilijä, joka ei saa missään vaiheessa aikaa näyttää osaako hän näytellä. Tessa Thompson on Biancan roolissa alussa tyhjänpäiväisen tuntuinen, mutta loppua kohden kehittynyt ja tärkeä osa elokuvaa.

Viittaukset aiempiin Rocky-elokuviin ovat mahtavia, mutta välillä The Force Awakensin tapaan luotetaan vähän liian paljon vanhaan. Joku saattaa kokea Adoniksen olevan vain tummaihoinen kopio Rocky Balboasta. Ja rahastustahan tämä jollain tasolla on, mutta viihdyttävää rahastusta. Intohimotonta rahastusta on vuoden 2015 Rogue Onen kaltainen plöräys. Toki uuttakin on paljon mukana. Vuosi 2015 taisi olla hyvien uudelleenlämmittelyjen vuosi, koska tämän lisäksi silloin ilmestyi Mad Max: Fury Road ja Star Wars: The Force Awakens. Hahmojen kehittäminen on todella onnistunutta ja Adoniksen halun todistaa nimensä olevan muutakin kuin vain perintö, näkyy vahvasti. Draamaa löytyy myös hienosti ja parissa kohtaa elokuva on oikeasti koskettava. Mukana on myös pari onnistunutta vitsiä, jotka tulivat tälläisestä leffasta täysin puskista. Esimerkiksi, kun Adonis kertoo siirtäneensä saamansa tiedot pilveen, Rocky ihmettelee, että minne ihmeen pilveen.

Tämän hetkisten tietojen mukaan Creed II pitäisi ilmestyä vielä tämän vuoden puolella ja nyt Stallone on ottanut käsikirjoituksen hoitamisen itselleen. Periaatteessa voisi ajatella, että Stallonella on kokemusta ja varmasti hyviä ideoita tarinalle, mutta olisin toivonut, että käsikirjoitus olisi jätettty uudelle sukupolvelle. Aaron Covington ja Ryan Coogler olisivat selvästi olleet oikeita miehiä tähän hommaan ja niin he olivatkin ainakin tässä ensimmäisessä Creedissä. Eniten odotan kuitenkin Dolph Lundgrenin esittämän Ivan Dragon paluuta. Viimeksi venäläinen murskamasiina nähtiin Rocky IV:ssä, joka on tyyliltään aivan erilainen kuin Creed. Aika näyttää, mutta joka tapauksessa tiedän nyt jo, että Creed II on nähtävä. Suosittelen myös, että katsot Creed: The Legacy of Rockyn, jos et sitä ole nähnyt, sillä joistaan kliseistään huolimatta kyseessä on hieno leffa. Stallonen ja Jordanin yhteistyö on upeaa katseltavaa.

Arvosteltu: 24.03.2018

Lisää luettavaa