Vuoden 2017 parhaan elokuvan Oscar-ehdokas Lion on lapsena Intiassa kadonneen Saroo Brierleyn omaelämäkertaan perustuva draamateos. Mikäli oikein lopputekstejä muistan, katoaa Intiassa vuosittain jopa 80 000 ihmistä, joten jo pelkästään länsimaisesta elämäntyylistä kanssani nauttiville, toimii Lion hyvänä muistuttajana polkujemme arvaamattomuudesta.
Teos jakautuu kahteen osaan, josta ensimmäisessä käsitellään Saroon lapsuutta. 8-vuotias Sunny Pawar häikäisee vähäeleisessä, mutta silti sielua riipivissä roolisuorituksessaan tavalla, joka nostaa hänet yhdeksi parhaista näkemistäni lapsinäyttelijöistä. Tästä on toki kiittäminen myös debyyttiohjauksen kokopitkän elokuvan parissa tehnyttä Garth Davisia. Toisessa osassa käsitellään Saroon elämää nuorena aikuisena – menneisyyden aaveiden ja tuoreen rakkauden sekamelskeessä kylpevän nuorukaisen kamppailua. Päähenkilön aikuisversio Dev Patel ansaitsi omasta suorituksestaan Oscar-ehdokkuuden, mutta itse olisin suonut tuon kunnian pienelle Pawarille. Vahvat naisnäyttelijät Rooney Mara ja kokenut Nicole Kidman tukevat mainiosti Patelin roolia ja antavat kokonaisuuteen omanlaisensa mausteen. Kidmanin ruutuaika ei ole pituudella pilattu, mutta siitä irtosi silti mainitsemisen arvoinen Oscar-ehdokkuus parhaasta naissivuosasta.
Intian köyhä puoli näytetään sen kaikessa lohduttomuudessaan, mutta maisemakuvaus on kaunista ja Davis uskaltaa antaa sen kertoa tarinaa itsessään, ilman turhaa alleviivaamista. Tarina etenee verkkaisesti, mutta määrätietoisesti, ja mielestäni Saroon elämän käännekohdat on onnistuttu selittämään uskottavasti ja jouhevasti. Haikea lienee oikea sana kuvaamaan omia tuntemuksiani, sillä raskaasta aiheestaan huolimatta Lion on täynnä rakkautta ja toivoa.
Tähän elokuvaan kannattaa varata aikaa, uppoutua ja antautua täysin sen vietäväksi. Itse tein virheen, ja katsoin sen väsynein silmin kahdessa eri ajanjaksossa, joka harmikseni söi katselukokemusta. Siitä huolimatta Lion osoittautui erittäin vakuuttavaksi ja koskettavaksi draamateokseksi. Kaunis kuvaus, loistavat näyttelijäsuoritukset ja kliimaksiaan kohti polkeva tarina ansaitsevat hehkutusta ja raikuvat ablodit. Jäisinkin sydän sulaa tämän leijonan käsittelyssä.
