Orjuutta on käsitelty elokuvissa melko vähän. Sitä ei ainakaan ole käsitelty yhtä laajassa mitassa kuin Amistadissa on. Harmillista vain, että Amistad jäi pahasti Titanicin jalkoihin. Itse asiassa Titanic suorastaan jyräsi Amistadin. Titanic rohmusi varsin ikävästi useamman Oscarin, mutta Amistad ei saanut yhtäkään Oscaria, vaikka olikin ehdokkaana neljässä kategoriassa.
Vuonna 1839 orjalaiva La Amistad on matkalla kohti Kuubaa. Kesken matkan orjat surmaavat useimmat laivan miehistön jäsenistä ja suuntaavat aluksen kohti Afrikkaa. Kuitenkin amerikkalaiset ottavat aluksen kiinni ja takavarikoivat sen ja vangitsevat orjat. Sitten alettaan käymään oikeutta siitä, kuka omistaa orjat vai omistaako kukaan. Soppaan heitetään vielä poliittiset lisämausteet. Kaikkihan tietävät, mitä orjakysymyksestä Yhdysvalloissa myöhemmin seurasi.
Elokuva näyttää todella tylysti, mitä orjuus oikein oli. En tosin tiedä, miten paljon leffa noudattaa oikeita tapahtumia, mutta ei orjien elämä tuosta ainakaan kovin paljon eronnut. Orjiin kohdistuvat julmuudet esitettään melko häijysti ja katsoja varmasti tulee tuntemaan sympatiaa orjia kohtaan. Steven Spielberg on kyllä saanut 1990- ja 2000-luvun leffoihinsa melkoisen annoksen synkyyttä. Tosin ihan Schindlerin listaa ei Amistadista tullut, mutta hyvä tämä siltikin on. Tosin ainoa puute on se, että välillä leffassa käsiteltiin samaa asiaa moneen kertaan.
Myös näyttelijätyö on todella laadukasta, kuten Spielbergin leffoissa aina. Morgan Freeman tekee hyvää työtä Joadsonin roolissa. Eikä Anthony Hopkins ole höperön ex-presidentti Adamsin roolissa yhtään muita huonompi. Myöskin Matthew McConaughey on todella vakuuttava Baldwinin roolissa. Mutta Cinquetta näyttelevä Djimon Hounsou vetää leffan parhaimman roolisuorituksen.
